AI, mikä minusta tulee isona?

AI, mikä minusta tulee isona?


”Ai, mikä minusta tulee isona?” kysyi alakoulua käyvä tyttäreni kulmiaan kurtistellen, kun tiedustelin hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan. Hetken pohdittuaan hän ilmoitti päättäväisesti vaihtoehdoikseen koulun tai ratsastuksen opettajan toimenkuvan.

Vastaus ei ollut minulle yllätys. Tyttäreni pitää koulunkäynnistä ja välillä se jatkuu leikin muodossa kotonakin. Leikissä oman huoneen musta liitutauluseinä toimii erinomaisena opetusvälineenä ”ekaluokkalaiseksi” uhratulle pikkuveljelle. Hevosinnostus taas arvatenkin pohjautuu hiljattain käynnistyneeseen ratsastuskouluun.

Jäin pohtimaan mitkä tekijät vaikuttavat kunkin meidän tulevaisuuteen ja miten paljon erilaisilla sattumuksilla voi olla vaikutusta hyvinkin määrätietoisiin suunnitelmiin. Miten hyvin tulevaisuutta voi oikeasti ennustaa?

Yritysmaailmassa tätä on pyritty ratkaisemaan jo pitkään. Yritysten strategiatyössä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia määritellään skenaariomallien avulla ja arvioidaan toimintaympäristön muutosvoimien ja trendien vaikuttavuutta. Usealla toimialalla operatiivisen johtamisen arkipäivää on myös reaaliaikaiseen tietoon, analytiikkaan ja ennustemalleihin pohjautuva toiminnanohjaus.

Tulevaisuudessa yhä laajempia tietomassoja käsittelemällä pystytään aiempaa paremmin tulkitsemaan niin mennyttä, nykyisyyttä kuin tulevaakin.

Tulkeiksemme tarjoutuvat erilaiset tekoälyä hyödyntävät ratkaisut. Tekoälyllä (AI, Artificial Intelligence) tarkoitetaan koneellisesti synnytettyä älykkyyttä, joka hyödyntää ympäristöstä saatavaa informaatiota haluttuun tarkoitukseen, esimerkiksi ongelmanratkaisuun.

Emme kenties ole kovin kaukana siitä, että tyttäreni olisikin voinut kysyä ”AI, mikä minusta tulee isona?” ja vastaus olisi voinut olla kuin hänen omasta suustaan.

Vastaukseen tarvittavat tiedot ovat jo nyt pitkälti saatavissa pirstaleisesti eri lähteistä: esimerkiksi tyttäreni ikä, sukupuoli ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi hänen temperamenttinsa ja muut ominaispiirteensä olisivat kuvattuna varhaiskasvatussuunnitelmissa päiväkotiajoista lähtien. Sokerina pohjalla minun puhelimeni navigointitietojen kautta jopa ratsastuskoulu olisi liitettävissä hänen profiiliinsa.

Meistä kaikista on jo nyt valtavasti tietoa tallennettuna eri lähteisiin. Tämä herättää paljon kysymyksiä, jotka liittyvät muiden muassa tietosuojaan ja tietoturvaan.

Tärkeää onkin, että tietoa ja tekoälyä käytetään eettisesti oikein ja ihmisiä palveleviin tarkoituksiin. Tämä edellyttää laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja mahdollisesti uusien periaatteiden, jopa lakien asettamista. Tämä on välttämätöntä, sillä tekoäly ja robotiikka muodostavat seuraavan mullistuksen internetin, mobiilin internetin ja IoT:n (Internet of Things) jälkeen. Mullistuksen, joka vaikuttaa meidän jokaisen elämään pysyvästi.

Ensimmäiset askeleet kohti tekoälyä ja sen hyötyjä ovat jo täällä. Ohjelmistorobotiikan avulla voi automatisoida rutiinitehtäviä ihmistyöntekijöiden keskittyessä haastavampiin tehtäviin ja ennen kaikkea asiakkaaseen. Ohjelmistorobotiikka antaa viitteitä tekoälyn ja erilaisten tietolähteiden tarjoamista mahdollisuuksista. Robotiikan ja tekoälyn avulla tietoa voidaan hyödyntää aivan uudella tavalla yhdistämällä tiedon kerääminen, analysointi ja päättely.

Fujitsun teknologiajohtaja, tohtori Joseph Reger, kuvaa esityksessään tekoälyn vaikutuksia aikakautemme merkittävimmiksi muutosvoimiksi. Tulevaisuudessa näemme kuinka robotit ja tekoäly toimivat saumattomasti ihmisten rinnalla ja erilaisten tehtävien tukena. Uusi menetelmä mielenterveyspotilaiden hoitoon liittyvän päätöksenteon tukena on tästä mainio esimerkki. Fujitsun tekoälykonseptiin, ihmiskeskeiseen AI Zinraihin, pohjautuva ratkaisu mahdollistaa espanjalaisessa San Carlos Clinical Hospital -sairaalassa potilasta koskevan riskikartoituksen sekunneissa perinteisen tunteja kestävän asiantuntijatyön sijaan.

En siis epäile, etteikö tyttäreni ammatinvalintaa koskevien todennäköisyyksien arviointi tekoälyllä olisi hyvinkin mahdollista. Tekoälyä hyödyntäen olisi mahdollista parantaa yleisestikin lasten ja nuorten hyvinvointia ja tulevaisuuden näkymiä, sillä sosiaalihuolto toimii tänä päivänä vielä kovin reaktiivisesti.

Espanjalaissairaalan opein tietoa analysoimalla pystyisimme tunnistamaan muiden muassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aiempaa varhemmin ja toimimaan ennakoivasti. Tämä olisi eduksi paitsi nuorille myös kansantaloudelle, sillä varhaisen puuttumisen kustannukset ovat alhaisemmat ja vaikuttavuus voimakkaampi.

Arvon sote-päättäjät, saa käyttää – ja pian on jopa pakko!

Piirroskuva: Mikko Lampinen

+ There are no comments

Add yours