Eikö digitalisaatio romutakaan kaikkea vanhaa?

Eikö digitalisaatio romutakaan kaikkea vanhaa?


Ihmisellä on luontainen tapa pyrkiä yksinkertaistamaan maailmaa. Jos yksi asia näyttää joltakin, haluamme uskoa, että myös kaikki ympärillä olevat asiat toimivat samoin. Tämä auttaa meitä mukavasti ylläpitämään hallinnan tunnetta.

Tutkimukset ovat nostaneet esiin esimerkkejä mutkien oikomisesta jo kiusallisen paljon: Uskomme kauniiden ihmisten olevan keskimäärin rehellisempiä ja älykkäämpiä, ennakoimme rulettipöydän tuloksia edellisten tulosten perusteella ja niin edespäin.

Eikä tämä yksinkertaistuminen karta edes digitalisaatiota.

Muuttaako digitalisaatio ihan kaiken liiketoiminnassa?

Tähän mennessä jokainen tutkimusyritys on tyhjentänyt pajatson erilaisista ylisanoista, kun digitalisaation merkitystä on kuvattu. Tämä hehkutus vaikuttaa varmasti suotuisasti muutosvalmiuteen.

Olisi hullua väittää, ettei digitalisaatio muuta radikaalisti tapaa, jolla asiakasarvoa luodaan tai joiden mukaan organisaatiot toimivat. Silti on hyvä katsoa ympärille ja huomata, että moni yritys ja julkishallinnon organisaatio on vielä lähtökuopissa edellistenkin murrosten kanssa. Ei tarvitse katsoa kauas huomatakseen, että esimerkiksi siirtymä tuoteliiketoiminnasta palveluliiketoimintaan on vielä monella kesken.

Kohtuuhintaiset terveystietoa tuottavat älysukat esiintyvät digitalisaatioraporteissa, mutta harva sukkavalmistaja näyttää panostaneen edes palveluun, joka toimittaa käyttäjälle oikean kokoisia ja värisiä perinteisiä sukkia tarpeen mukaan.

Ilman digitalisaatiotakin tuotekeskeinen liiketoiminta ilman palveluita on yhä vaikeampaa kovenevassa kilpailussa. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia palveluelementin toteutukseen mutta se ei pysty rakentamaan tyhjästä palvelua, johon asiakas kiintyy.

Suosiiko tekoäly pieniä yrityksiä?

Sitran Vesa-Matti Lahti pohdiskeli hiljattain suurten firmojen tulevaisuutta. Arvion mukaan tekoäly ja lohkoketjuteknologia nostavat pienet yritykset eturintamaan ja samalla häviää esimerkiksi osaamisen saavutettavuudesta saatava suuryritysten kilpailuetutekijä.
Jälleen on selvää, että pelikenttä suurten ja pienten yritysten välillä on tasoittumassa, vaikka The Economist muistuttaa, että muutosta odotettiin jo 30–40 vuotta sitten.

On kuitenkin mahdollista, että tekoäly itse asiassa tukee Lahden ennusteen vastaista trendiä. Tekoälyn ja koneoppimisen keskeinen raaka-aine on informaatio – erityisesti olennainen tieto. Maailman kymmenestä markkina-arvoltaan suurimmasta yrityksestä puolet (Apple, Googlen emoyhtiö Alphabet, Microsoft, Amazon.com ja Facebook) rakentavat innokkaasti koneoppimisalustoja, joiden raaka-ainetta on näiden yhtiöiden oma käyttäjäkunta. Koska tekoäly tarjoaa jokaiselle käyttäjälle enemmän arvoa verkoston kasvaessa, tekoäly voi itse asiassa edistää jättiyritysten kasvua ja pitää pienemmät yritykset varjossaan.

Startup-yritysten innostunut henki on loistava asia, muttei avaa ovia Googlen Android-käyttäjäkunnasta kerättyyn dataan. Edessä näyttää olevan polarisoituminen hyvin suuriin ja hyvin pieniin yrityksiin.

Vanhat totuudet esiin

Kenties it-alan – jos toimialasta saa puhua – nuoruuden takia edellisten murrosten aikana saadut opit hautautuvat kovin nopeasti.

Vuosituhannen vaihteen it-kupla johti rumaan notkahdukseen pörssiyhtiöiden arvostustasoissa. Tuo aika muistutti myös, että lopulta asiakkaan tilanteen ymmärtäminen, asiakkaan toimialan tunteminen ja asiakkaan keskeisten kipukohtien poistaminen auttavat kasvattamaan liiketoimintaa erinomaisesti riippumatta teknologisen murroksen vaiheesta.

Olisiko yrityksen tulevaisuus digitaalisten transformaatioidenkin kaudella enemmän kiinni asiakasymmärryksestä kuin lohkoketjuteknologiasta?

+ There are no comments

Add yours