Hei minä elän, koska ”elän” somessa

Hei minä elän, koska ”elän” somessa


Vapaa-ajattelijan päiväkirjasta, osa 15

Olen somessa, joten olen elossa? Tämä olisi saattanut vielä viisi vuotta sitten kuulostaa huvittavalta. Silloin sosiaalinen media eli vielä etsikkoaikaansa, ja me somettajat olimme herttaisen sinisilmäisiä intoilijoita. Taustalla kaupallisuus ja kohdistettu mainonta ovat toimineet tehokkaasti jo pitkään. Vähitellen on hiljaisesti hyväksytty, että tietyt palvelut ovat käyttäjälle näennäisesti ilmaisia. Vähitellen aletaan myös ymmärtää, että jos hyödyllisen palvelun saa maksutta, palvelun tuottaja voi tehdä yhdenkin aktiivisen käyttäjän avulla pitkälti yli 100 euron tilin vuodessa.

Jatkossa sosiaalisen median kehityssuunta saattaa olla jopa arveluttava, koska se etenee niin huomaamatta.  Kyse on sosiaalisen median käyttäjien profiloinnista sekä monesta lähteestä kertyvän tiedon yhdistämisestä ja jalostamisesta tekoälyn (AI) ja palveluita yhdistävien API-väyläpalveluluiden avulla.

Mihin profilointia sitten käytetään? Hyvä esimerkki profiloinnista on, että lainaa hakiessa palvelu haluaa Facebook- ja sähköpostiosoitteesi. Tämän jälkeen ”robotti” käy lävitse FB-elinkaaresi ja määrittelee näistä tiedoista sosioekonomisen asemasi sekä millaisia tietoja tai uutisia mahdollisesti Google-haun kaltaiset palvelut sinusta löytävät. Tämän jälkeen syntyy myönteinen tai kielteinen lainapäätös. Tyrmistyttävintä on, että aikaa koko ketjuun saattaa mennä vain 20 sekuntia eli näin tehokkaasti ihminen ei voi lainapäätöstä tehdä. Toinen esimerkki on Uber-palvelu. Siinä voit arvioida eli reitata kyydin, mutta samalla tavalla kuljettaja reittaa asiakkaan. Jos kuski ei tykkää sinusta, et ehkä saa enää uutta kyytiä.

Edellinen lainanhakuesimerkki saattaa olla ihan OK, jos lainaa hakeva henkilö ymmärtää mihin tiedot menevät ja miksi. Mutta kun pisteytystä tehdään automaattisesti ja robotit yhdistelevät tietoa, hakija ei välttämättä saa koskaan tietää hylkäysperusteita.  Hyvä kysymys on, mikä taho vastaa tuollaisessa tilanteessa tiedon oikeellisuudesta, eheydestä tai siitä että tiedot koskevat edes samaa Matti Meikäläistä?

Vielä astetta pelottavammaksi tilanne muuttuu, kun sometietoja louhimalla alamme arvottaa tai profiloida ihmisiä muihinkin tarpeisiin. Tarve on sinänsä olemassa, sillä monessa maassa kuten vaikkapa Yhdysvalloissa ja Britanniassa ihmisillä ei ole sosiaaliturvatunnuksen tapaista identifiointikeinoa. Tämä mahdollistaa kikkailun ja petokset aivan eri malliin kuin vaikka meillä Suomessa. ”Varsinkin julkishallinnon pitää olla somelouhinnassa vastuuntuntoinen, mutta monessa maassa lainsäädäntö laahaa kaukana jäljessä verrattuna sähköisten persoonien kehittymiseen.  Toisaalta jo nyt Robotteja (AI) voidaan käyttää petosten ehkäisyyn esimerkiksi allekirjoituksia vertailemalla. Pidän kuitenkin erittäin vaarallisena tienä, että esimerkiksi Yhdysvalloissa on vaadittu lentomatkustajia näyttämään sosiaalisen median tiliensä sisältöä päästäkseen maahan.

Kiinassa ollaan pisimmällä ”kansalaisreittauksessa” somen perusteella. Metodi on jo testauksessa ja luvassa yleiseen käyttöön vuonna 2020. Voiko tulevassa some-elämään perustavassa pisteytyksessä myös parantaa sijoitustaan? Mitä tapahtuu, jos syystä tai toisesta menettää asemiaan tai ei edes halua käyttää sosiaalisen median välineitä? Jäävätkö lainat ja asunnot saati opiskelu- ja työpaikat saamatta ?

Somereittaus ei ole pelkästään huono tai huolestuttava asia, vaan kyse on jostain ihan muusta. Reittaus tulee riippumatta meidän mielipiteistämme. Ajureina ovat tietenkin kaupalliset sovellukset. Kun otetaan huomioon se tosiasia, että on paljon palveluita, joiden sisällä reittausta käytetään ja osaa palveluiden reittausjärjestelmistä hyödynnetään avointen API-rajapintojen kautta, olisi melkoinen ihme, jos tietojen käyttö ei villiintyisi lähitulevaisuudessa.

Suojauskeinot ovat vähissä. Reittauksien käyttämiseen vaaditaan ainakin lainsäädäntöä ja läpinäkyvyyttä. Jos jokin palvelu käyttää somereittausta, siitä pitää kertoa asiakkaalle aktiivisesti ja avoimesti. Ongelmallisemmaksi tilanne toki menee, jos reittaaja on julkinen organisaatio.

Yritysten kannalta tilanne on joka tapauksessa se, että jos strategiaa somereittauksesta, API-hallinnasta ja lohkoketjuista (Blockchain) ei vielä ole, pian sen kanssa tulee kiire. Kehitys tällä alueella on todella nopeaa. Siksi työvälineisiin kannattaa tutustua. Varsinkin jos yrityksen asiakkaat ovat kuluttajia. Jo nyt on tarjolla useita palveluita, jotka yhdistelevät näppärästi eri somepalveluiden tietoja, kuten esimerkiksi Apigee. Toki tässä ollaan vielä suhteellisen kaukana somereittauksesta, mutta suunta on selvä. Hyytävää vai hykerryttävää?

Kuva: http://abstrusegoose.com/114
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-Noncommercial 3.0 United States License.

+ There are no comments

Add yours