Tehdään satavuotiaasta Suomesta tekoälyn suunnannäyttäjä

Tehdään satavuotiaasta Suomesta tekoälyn suunnannäyttäjä


Satavuotiaan Suomen synttärit lähestyvät. Reilun kuukauden päästä koittava juhlapäivä on sikälikin merkityksellinen, että Suomi sijoittuu iällään maailman valtioiden vanhimpaan kolmannekseen. Suurin osa nykyisistä valtioista on alle 50-vuotiaita, pääosa on itsenäistynyt vasta toisen maailmansodan jälkeen 1960-, 1970- ja 1990-luvuilla.

Sadassa vuodessa on tapahtunut niin huikea tuottavuusloikka, että sitä on vaikea pienen ihmisen hahmottaa. Vuonna 1917 Suomessa vallitsi huomattavasti yhtenäisempi kulttuuri ja valtaosa väestöstä sai leipänsä pienviljelystä.

Vuonna 1967 Suomi eli vahvaa teollistumisvaihetta ja televisiossa oli muutama tunti lähetyksiä vuorokaudessa. Tietotekniikasta – tai pikemminkin ATK:sta – oli vasta ensimmäiset orastavat merkit.

Vuonna 2017 agraariyhteiskunnasta ja suurelta osin perinteisestä teollisuudestakin on vain muistot jäljellä, ja elämme monikulttuurisen jälkiteollisen yhteiskunnan haasteiden parissa.

Yhteiskunnallista keskustelua seuraamalla voisi vaipua murheen alhoon ja uskoa, että Suomi kurjistuu päivä päivältä ja leikkaa itsensä hengiltä. Kriittisistä sävyistä huolimatta Suomi on tasa-arvoisempi ja vauraampi kuin koskaan.

Toivon Suomelle syntymäpäivälahjaksi rohkeutta ja viisautta toimia tekoälyn kehityksen ja käyttöönoton suunnannäyttäjänä.

Tekoäly astelee arkipäiväämme

Tekoälyn läpimurto tuo mukanaan työelämän seuraavan suuren murroksen. Kun itse aloitin virkamiehenä vuonna 1990, virastossa oli runsaasti henkilöitä, jotka toimivat konekirjoittajan ja myöhemmin tekstinkäsittelijän virkanimikkeellä. Tietääkseni nämä tehtävät ovat joko poistuneet kokonaan tai laajentuneet monimuotoisemmaksi työksi.

Työelämän murros on ollut ja tulee olemaan valtava esimerkiksi pankki- ja vakuutusaloilla. OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen totesi sekä Helsingin Sanomien haastattelussa että lokakuisessa Tekoäly-tilaisuudessa, että OP:n toiminta automatisoituu seuraavien vuosien aikana todella paljon. Pelkästään OP:ssa useiden tuhansien työntekijöiden nykytehtävät poistuvat ja henkilöstöä vapautuu rutiininomaisista tehtävistä.

Tekoälyn ja automaation mahdollisuudet nousevat esille jatkuvasti uusilla toimialoilla. Viimeksi 23.10. Helsingin Sanomat uutisoi tulevaisuuden miehittämättömistä laivoista. Teollisuuden edustajat toteavat pitkälle automatisoitujen laivojen olevan arkipäivää jo lähivuosina. Merimies-Unionin edustaja sen sijaan näkee ajatukset ilman miehistöä seilaavista aluksista ”järjettöminä ja epärealistisina haavekuvina”. Älykkäiden ratkaisujen käyttöönottoon liittyy siis voimakkaita eturistiriitoja.

Suomen julkishallinto on joidenkin tutkimusten mukaan yksi maailman tehokkaimmista. Tekoälyaika edellyttää uudenlaisia, rajat ylittäviä johtamis- ja toimintamalleja, joissa tieto ja resurssit eivät enää tottele perinteisiä hallinnonalojen rajoja. Muutos edellyttää virkakunnalta ja päättäjiltä rohkeutta ja näkemyksellisyyttä.

Ihmistyön ylivertaisuus karisee

Ict-palvelujen tuottajana kohtaamme aika ajoin väitteen, jonka mukaan asiakkaan toiminta on niin omaperäistä, että siinä ei palvelutoimittaja voi auttaa. Usein miten tämä ei pidä paikkaansa vaan palvelutoimittaja pystyy skaalaamaan tehokkaasti palveluitaan myös eksoottisemmille toimialoille. Samaan tapaan uskotaan ihmistyön olevan monessa suhteessa ylivertaista koneälyyn verrattuna. On varmaa, että tekoäly hoitaa jatkossa töitä ja vastuita, joihin nyt uskotaan vain ihmisen kykenevän.

Julkishallinnon keskeinen tehtävä on perus- ja ihmisoikeuksista huolehtiminen. Tämä työ ja muutkin julkiset palvelut tehostuvat merkittävästi kun yhä useampiin ihmisten henkilökohtaisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan koneellisesti aikaan ja paikkaan sitoutumatta. Tekoälyn myötä olennainen muutos tapahtuu myös asiakasymmärryksessä: älykkäiden ja päättelykykyisten ratkaisujen avulla julkishallinto ymmärtää tarkemmin asiakkaan taustan ja tilanteen ja pystyy näin muokkaamaan palvelua kansalaisen tarpeen mukaiseksi.

Julkishallinnon sähköisissä palveluissa on tapahtunut – osin jo vuosia sitten – läpimurto sitä mukaa kun kansalaiset ovat yhä vahvemmin alkaneet edellyttää läpi vuorokauden tavoitettavissa olevia ja käyttäjälähtöisiä palveluita. Samaan tapaan näemme tekoälyn laajemman läpimurron kun kansalaiset ja yritykset huomaavat, että tekoälyä käyttävä virasto tuottaa palvelunsa yksilökohtaisemmin, laadukkaammin ja nopeammin kuin ennen.

Tekoälyä hyödyntävät ratkaisut eivät ole täysin uusia. Olemme saaneet todistaa automaatio- ja robotiikkaratkaisujen vaiheita, joiden loogisesta jatkumosta tekoälyn syvemmässä hyödyntämisessä on kyse.

Tekoäly myllää työn tekemisen tapaa

Saumattomasti toimivat työympäristöratkaisut ovat olleet Fujitsun keskeistä kehityspainopistettä vuosien ajan. Julkaisimme juuri Digital Workplace 2025 -linjauksen, jonka mukaan tekoäly on yksi tärkeimmistä työympäristöjä ja työn tekemisen tapoja muokkaavista voimista seuraavina vuosina.

Social Command Center on jo käytössä oleva Fujitsun uuden ajan käyttäjätuki, joka tuottaa yksilöllistä ja ennakoivaa palvelua ihmisten ehdoilla. Se on käyttäjälähtöinen tukipalvelu, joka hyödyntää taustalla keinoälyä, virtuaalisia assistentteja sekä kognitiivista, jatkuvaa oppimista.

Fujitsun vision mukaisesti haluamme rakentaa ihmiskeskeistä, älykästä yhteiskuntaa. Suomen kaltaisessa ikääntyvässä yhteiskunnassa tarvitaan jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön työpanos potilastyöhön.

Esimerkkinä tästä käy hyvin espanjalaiselle San Carlosin sairaalalle toteutettu tekoälypohjainen ratkaisu. Tietoja yhdistämällä ja riskejä ennakoimalla se mahdollistaa tehokkaamman potilastyön. Kliininen päätöksenteko on nopeampaa ja päätösten taustalla on aikaisempaa huomattavasti tarkempi potilaan riskiarvio.

Fujitsun viimeisimmät tekoälyratkaisut ovat viikon päästä esillä Münchenissä Fujitsu Forumissa. Kyseessä on yksi Euroopan suurimmista ict-tapahtumista, johon kokoontuu 12 000 asiakastamme noin 80 maasta. Kannattaa seurata live-lähetyksiä, jos et itse ole paikan päällä.

+ There are no comments

Add yours