Simo Leistin kuusi ennustetta vuodelle 2018

Simo Leistin kuusi ennustetta vuodelle 2018


Digitalisoituva maailma pakottaa niin ihmiset kuin organisaatiotkin sopeutumaan yhä uusiin haasteisiin Eivätkä haasteet liity pelkästään pärjäämiseen, vaan kyse on selviytymisestä. Johtajien on pakko yrittää itse ymmärtää uusien teknologisten ratkaisujen vaikutuksia, jotta he voivat edistää niiden omaksumista. Tuo käy helposti raskaaksi, koska harva ei-it-yritys voi ymmärtää esimerkiksi tekoälyä, lohkoketjuja, edge computingia tai pilviratkaisuja.

l. Opi jatkuvasti tai lakastut

Fujitsu julkisti marraskuussa selvityksen (PACT survey), jossa seitsemän kymmenestä yritysjohtajasta myönsi organisaationsa potevan pulaa digitaidoista. Jopa 80 prosenttia vastaajista arvioi, että tämä on myös kyberturvallisuuden suurimpia kompastuskiviä. Tänä vuonna useimmat organisaatiot joutuvat digikouluttamaan henkilöstöään. Moni yritys myös huomaa tarvitsevansa uudenlaisia rekrytointitaktiikoita ja kekseliäitä sisäisiä koulutusratkaisuja, sillä vaaditut kyvykkyydet muuttuvat nopeasti sitä mukaa kun uusia teknologioita tulee markkinoille. Jatkuva oppiminen muuttuu mantrasta täydeksi todeksi, koska muuten yritys alkaa lakastua.

Uudet teknologiat jatkavat vanhojen liiketoimintojen ja -mallien haastamista, jota myös disruptioksi kutsutaan. Uusi ratkaisu voi rampauttaa vanhan lypsylehmän, joka palveli perinteistä bisnestä vuosikymmenet hyvin.

2. Co-creation on kestävä tie menestykseen

Organisaation toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmät selviytymiskeinot digiosaamisen lisäksi ovat kyky sopeutua ja tehdä yhteistyötä. Yksikään organisaatio tai yritys ei enää pärjää ilman kumppaneita, jotka osaavat rakentaa uuden ajan ratkaisuja yhdessä. Monilla markkinoilla – myös Suomessa – on jo alueellisesti pulaa niistä it-kumppaneista tai osaajista, jotka kykenevät nivomaan teknologian toimialaymmärrykseen ja tätä kautta luomaan innovatiivisia ratkaisuja.

Kaikkea ei vieläkään kannata tehdä tai omistaa itse. Suomessa it-markkinat ovat pitkästä aikaa voimakkaassa liikkeessä, kun suuremmat yritykset ostavat pienempiään kasvattaakseen osaamistaan. Mutta kaikkea osaamista ei tarvitse omistaa. Olennaisempaa on asenne: tahto ratkaista monimutkaisia haasteita tai innovoida uusia ratkaisuja. Kun yritys etsii osaamista, katse kannattaakin kääntää osaavaan integraattoriin, joka kykenee rakentamaan innovatiivisia ratkaisuja yhteistyössä. Co-creation on liinimpi ja usein kestävämpi tie kuin omistaminen, koska tarpeet ja käytettävissä olevat teknologiat muuttuvat nopeasti. Myös nykyiset erikoisosaamiset voivat vanheta nopeasti, joten oman joustavuuden vaaliminen ja näkemyksen kartuttaminen saattaa olla kestävin tie tulevaan.

3. Tekoäly töihin

Tekoälyn soveltaminen vaatii liiketoiminnan laaja-alaista näkemyksellisyyttä ja teknistäkin ymmärrystä asiaan. Moni ahdistuu tekoälystä aivan kuin se olisi jotakin täysin uutta, vaikka sitä on aktiivisesti tutkittu jo 80-luvulta asti. Ahdistuksen määrä kasvaa jatkuvasti koska törmäämme uusiin tekoälyä ja automaatiota yhdistäviin sovelluksiin tämän tästä. Tekoäly haastaa organisaatiot pohtimaan, mihin kaikkialle se uskalletaan päästää, missä sen avulla tuotetaan omalle toiminnalle tai omille asiakkaille uutta hyötyä. Annetaanko tekoälyn jopa ottaa vastuu vuoropuhelusta asiakkaiden kanssa? Saako se kääntää yksinkertaisia tekstejä ilman oikolukijaa? Voisiko tekoäly tehdä fiksun viikko-ohjelman projektinhallintaan tai toimitusjohtajan assistentille itsenäisesti?

Mikäli organisaatiot eivät halua uhreiksi tekoälyn alttarille, niiden on pakko paneutua asiaan ja pohtia, missä kohtaa tekoäly voisi tuoda eniten arvoa. Sen jälkeen vain laitetaan osaajat töihin laittamaan tekoäly töihin. Ihmistä ja ihmisälyä tarvitaan jatkossakin.

4. Käteinen katoaa

Kuluttaja luopuu iloisena käteisestä. Kuluttajien kiinnostus painottuu entistä enemmän digitaaliseen maailmaan kaikilla rintamilla. Erityisen tärkeää se on kuitenkin pankki-, vakuutus- ja finanssisektorilla. Käteinen oli kerran kuningas, mutta vähitellen sen vankimmatkin kannattajat alkavat epäillä.

Yhä useammat kuluttajat etsivät kätevimpiä digipalveluita monenlaisiin transaktioihin, kuten rahansiirtoon. Pohjoismaissa pankkimaailman digitalisaatio on jo pitkällä, mutta muualla maailmassa muutoksen tuulet alkavat vasta nyt puhaltaa tosissaan.

5. Potilas digitalisoituu

Myös terveydenhuolto digitalisoituu vauhdikkaasti, kun päivystykset ja sairaalat ottavat uusia palveluja käyttöön. Siirrymme vähitellen fyysistä kohtaamista painottaneesta perinteisestä toimintamallista uuteen, jossa potilaan ensi kosketus hoitohenkilökuntaan tapahtuu kännykän tai vaikkapa skype-palaverin avulla. Vähitellen kohtaamisia alkavat tukea IoT-sensoreista kerättävät diagnostiikkaa tukevat tiedot. Lopulta tämä tukee tehokkaampia hoitopolkuja ja ylipäätään terveydenhuollon tehokkuutta.

Muutosta voimistaa diginatiivien vanhentuminen, sillä vähitellen hekin tarvitsevat enemmän terveyspalveluja. Yksi terveydenhuollon suurista haasteista jatkuu sekin vielä vuosia: Miten varmistetaan, että vanhusväestö ei syrjäydy nopean digitalisoitumisen myötä.

6. Entä digisyrjäytyjät?

Mitä digitaalisempaa, sitä ihmisystävällisempää. Suuri haaste meille kaikille on sen varmistaminen, että digitalisaation tuomat muutokset ovat ihmisen tukena ja apuna eivätkä häntä vastaan. Ihmisen tulee olla aina keskiössä, kun digitalisaatio harppoo eteenpäin. Tämä pätee niin pilvipalveluihin, chattibotteihin kuin tekoälyyn, joka soittaa sinulle pyynnöstäsi mielialaasi sopivaa musiikkia tai kokoaa kauppalistan sen perusteella, mitä jääkaapissasi on. Ihmiskeskeiset kansalaispalvelut ovat kynnyskysymys todellisen digitaalisen muutoksen toteuttamiselle. Akatemiatutkija Sakari Taipale arvioi äskettäin, että jopa viidesosa suomalaisista eli miljoona ihmistä ei pysty käyttämään digitaalisia palveluita. Digisyrjäytyminen on valtava haaste koko yhteiskunnalle.

Ennustan että maailma on muuttumassa entistä ihmiskeskeisemmäksi ja paremmaksi paikaksi elää – jos vain uskallamme ja osaamme niin tehdä.

+ There are no comments

Add yours