Kukapa ei haluaisi elää satavuotiaaksi

Kukapa ei haluaisi elää satavuotiaaksi


On jännä huomata, että nykyään yhä nuoremmat ja vetreämmät henkilöt täyttävät 60 vuotta. Monen työkaverin juhlakahvilla olen ihmetellyt, miten tuokin voi täyttää jo niin paljon, kun näyttää maksimissaan viiskymppiseltä. Terveet elämäntavat, liikunta ja erinomainen terveydenhuolto ovat mahdollistaneet, että elinaikaodotteemme kasvaa huomaa vauhtia.

Mika Myrskylän katsauksen mukaan vuosina 1975–1977 syntyneiden poikien odotettavissa oleva eliniän mediaani (ikä jonka puolet ihmisistä saavuttaa) on 86 ja tyttöjen 91 vuotta. Luvut ovat toistakymmentä vuotta korkeampia kuin mitä syntymähetken elinajanodotteet antavat ymmärtää. Vuosina 1975–77 syntyneistä naisista noin joka viides elää todennäköisesti vähintään 100-vuotiaaksi, miehistä joka viides vähintään 95-vuotiaiksi.

Väestön ikääntyminen asettaa kuitenkin aivan uusia vaatimuksia terveydenhuollolle. Mitä korkeampi keski-ikä, sitä enemmän erilaisia vaivoja, jotka vaativat hoitoa ja huolenpitoa. Näiden toimenpiteiden kustannukset kasautuvat yhä pienenevän työssäkäyvän väestönosan kontolle.
Tämän lisäksi jo tällä hetkellä terveydenhuoltoa kuormittavat perinteiset kansantautimme sekä etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Useammalla kuin joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on viimeksi kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua, ja joka kymmenes on tämän vuoksi ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana lääkärin hoidossa.

Lisäksi on huomioitava, että alle viidennes suomalaisista käyttää jopa 80 prosenttia julkisen terveydenhuollon palveluista.

Sanomattakin on selvää, että asialle pitää tehdä jotain ja nopeasti. Hoidon ja tuen pitää olla entistä yksilöllisempää ja potilaan elämäntilanteen huomioon ottavaa.

Esimerkiksi nykyinen tapa kohdata potilas vastaanotolla voidaan mullistaa täysin. Alan toimijoiden mukaan jo nyt jopa kolme neljästä lääkärin tapaamisesta voitaisiin toteuttaa etäyhteyden avulla. Modernit ratkaisut auttavat priorisoimaan hoidon tarvetta, suuntaamaan resurssit järkevämmin ja kohtaamaan asiakkaan kasvokkain juuri silloin, kun hänen hoitonsa sitä vaatii.

Hoito on myös jalkautettava sairaaloista kotisohville. Potilaan vointia on silti tarkkailtava yhtä luotettavasti riippumatta siitä, onko hän sairaalassa vai kotona. Kotona hoidettavan tai operaatiosta toipuvan potilaan vointia voidaan visualisoida keräämällä erilaista dataa. Sitä analysoimalla diagnoosien teko ja hoidon suunnittelu tehostuvat merkittävästi. Näin myös tuetaan ihmisten omatoimisuutta ja toipumista sekä lisätään terveystietoisuutta.

Toinen tärkeä kulma on datan hyödyntäminen.

Datan avulla on mahdollista ennakoida hoidon tarvetta entistä tehokkaammin. Kun ongelmien juurisyyt löydetään ajoissa ja niihin puututaan ennakoivasti, tilanne parantuu merkittävästi kansantalouden ja kansanterveyden kannalta. Meillä on jo nyt käytettävissä välineitä, joilla voidaan analysoida useista eri tietolähteistä saatavaa tietoa. Näin tunnistetaan erilaisia riskitekijöitä ja pystytään kohdistamaan toimenpiteet oikein.
Loistava esimerkki siitä, miten uusilla ratkaisuilla voidaan merkittävästi tehostaa terveydenhuoltoa, tulee San Carlosin sairaalasta Madridista.
Tekoälyn avulla on saatu minimoitua aika, joka kuluu psykiatrian potilaiden diagnosointiin. Perinteisesti lääkäreiden on täytynyt käydä läpi potilaan hoitohistoriaa, tutkia tietoja monista muista lähteistä ja konsultoida kollegojen kanssa. Tähän voi kulua tuntikausia, vaikka nopea diagnoosi olisi usein todella tärkeä asia potilaan hyvinvoinnin kannalta.

Ratkaisun toi HIKARI-järjestelmämme , joka analysoi 30 000 potilaan tiedot sekä julkisia terveydenhuollon tietoja. Ennen analysointia datasta on poistettu henkilötiedon tunnistettavuus, jolloin tietoja ei pysty yhdistämään yksittäisiin potilaisiin. Järjestelmä osaa nyt analysoida nopeasti uusia potilastapauksia ja tunnistaa riskitekijöitä. Se ilmoittaa lääkärille todennäköisistä terveysriskeistä, kuten alkoholi- tai huumeriippuvuudesta tai itsemurhariskistä.

Sairaalan arvion mukaan järjestelmän tarkkuus on 95 prosenttia verrattuna kokeneeseen lääkäritiimiin. Kun tekoälyn annetaan seuloa potilastiedot etukäteen, lääkäreillä jää enemmän aikaa itse potilaiden kanssa toimimiseen, ja he voivat syventyä tehokkaammin ymmärtämään mielenterveydellisiä syitä ja seurauksia.

Fujitsu on mukana Digital Health Nordic -tapahtumassa 13. ja 14. helmikuuta. Kannattaa tulla paikan päälle kuulemaan, miten digitaalisen aikakauden terveydenhuollon ratkaisut voidaan toteuttaa jo tänään.

+ There are no comments

Add yours