Suomen kalleimmat tiskaajat


Henkilöstöravintolan linjasto uudistui. Ruokailun lopuksi pitää jonottaa, siistiä tarjotin ja lajitella ruokailuvälineet keräilyastioihin. Pikkujuttu ja arvokas vihreä toimenpide!

Esa Aho, kehitysjohtaja

Esa Aho, kehitysjohtaja

Mutta mitä onkaan tapahtunut oikeasti?

  1. Ravintoloitsija on ulkoistanut omaa työtään asiakkaalle.
  2. Kohtuullisen kallispalkkaiset ammattilaiset käyttävät jokusen minuutin joka päivä työhön, johon heitä ei ole tarkoitettu ja josta heille ei makseta.
  3. Työpaikkojen määrä yhteiskunnassa vähenee.

Muutos on ollut työnantajan ja syöjien kannalta oikea, jos hinnat tai maksu ravintolan pitäjälle ovat pienentyneet siirtynyttä työtä vastaavasti.

Yhteiskunnan kannalta tästä ei oikeastaan saa millään toimenpiteellä järkevää. Lisäksi työ tehdään huonosti. Esimerkiksi jätteiden lajittelu ei toimi, vaan roskiksiin menee mitä sattuu.

Lasketaan

Kyseiseen toimenpiteeseen menee itse kultakin keskimäärin varmaan kaksi minuuttia. Jos talossa on tuhat ammattilaista joista joka neljäs jättää lounaan väliin, lajitteluun kuluu 750 syöjää kertaa 2 minuuttia joka työpäivä. Se on reilut 3 henkilötyöpäivää pois normaalityöstä joka päivä. Ja vuodessa on työpäiviä 220×3 = 660. Sen verran henkilötyöpäiviä siirtyi ravintolasta asiakkaille tai siis väheni tehokkaasta työajasta. Kun tuon 660 päivää vielä kertoo summalla, jota asiakas veloittaa omilta asiakkailtaan työpäivästä, niin päästään ihan kohtuullisiin rahamääriin.

Alentaako siis ravintola vastaavalla summalla työnantajan tukiosuutta? Tai alennettiinko hintoja asiakkaille, koska he tekevät nyt osan palveluntarjoajan työstä?

Tietenkin kyseessä on rankka yksinkertaistus, tuo 2 minuuttia on useimmiten pois ihmisten omasta ajasta eikä se nyt niin minuutin päälle ole. Mutta silti: Jokin määrä työtä siirtyy ja lisäksi työhön kuluu enemmän aikaa, koska tekijät eivät ole kyseisen tehtävän ammattilaisia. Tämähän on tuttua muutenkin. Siirretään jokin tehtävä pieneksi osaksi täysin toisen alan ammattilaisten työtä. Näin ollaan tehostavinamme toimintaa ja pian jo esitellään säästöjä.

Tosiasiassa käy päinvastoin. Työ tehdään huonommin, virheitä syntyy ja aikaa kuluu.

Esimerkiksi jonkin laskutusasian tai siihen liittyvän lomakkeen täyttäminen sujuisi varmasti kokonaisuutena nopeammin ja virheettömämmin, jos sen tekisivät siihen keskittyneet ihmiset eivätkä amatöörit satunnaisesti ja sähläten.

Kyse on siis työn siirtämisestä asiakkaan tehtäväksi. Sitähän tehdään it-alallakin koko ajan, ja  pilven myötä yhä enemmän. Tähän liittyy olennaisesti hinta, jonka olisi oltava merkittävästi alhaisempi kuin ostettaessa jotakin täysin palveluna.  Muuten nostetaan vain katetta ja annetaan mahdollisuus kilpailijoille, sillä joku sen syntyneen kustannusedun hyödyntää kuitenkin.

Miksi muuten aina vaan säästetään? Eikö joskus voisi parantaa palvelua ja tuoda myyntiin kalliimman, mutta lisää palvelua sisältävän vaihtoehdon?  Lisää liikevaihtoa, ei vähemmän. Pöytiin tarjoilu kalliimmalla hinnalla? Usealta työpaikalta voisi hyvinkin löytyä riittävä määrä halukkaita, jotka maksaisivat lounaastaan lisää, jotta saisivat istua pöydässä hyvän ruoan parissa.

St1 on asian huomannut ja palkkaa huoltamoilleen uutta väkeä, palveluun erikoistuneita palvelumestareita. Hienoa.

 

Esa Aho työskentelee kehitysjohtajana Fujitsun Tulevaisuustoimistossa.

JULKAISTU ALUN PERIN TALOUSELÄMÄN KUMPPANIBLOGISSA 25.10.2011