”Miten tää firman sähköposti on niin p***a?!”


Usein valitetaan, että kuluttajapuolella saa ilmaiseksi paremmat palvelut kuin työpaikalla. Kaiken lisäksi työnantaja vielä maksaa maltaita kivikautisista vermeistä, jotka eivät edes toimi kunnolla.

Mikko Laaksonen, Senior Development Manager

Mikko Laaksonen, Senior Development Manager

Kuluttajistuminen tarkoittaa, että loppukäyttäjät tuovat vaatimuksia vapaa-ajaltaan tai omasta elämästään työpaikalleen. Myös tietoteknisten vehkeiden käyttäjä siis odottaa, että sähköpostissa on tilaa kuten Gmailissa, työkännykkä on yhtä seksikäs kuin uusin iPhone ja työsovelluksiin pääsee kiinni yhtä helposti kuin Ilta-Sanomien verkkolehteen.

Mietitäänpä hetki. Jos siis kuluttajapuolella kaikki palvelut ovat ilmaisia, haluan oppia sen tempun, jolla operaattorit, laitevalmistajat ja webbipalveluiden tarjoajat takovat voittoa.

Katsotaanpa mistä ne kuluttajan it-peruspalvelut oikein koostuvat. Helppoa, kun ensin valitsen käyttäjäprofiiliksi urbaanin, nettiä aktiivisesti käyttävän, trendikkään ja boheemin hipsterin.

Hipsterin ostoslista voisi olla vaikka tällainen:

  • iPhone & puhepaketti (35e/kk)iPhone
  • Musiikkipalvelu Spotify Premium (9e/kk)
  • Facebook (0e/kk)
  • Gmail (0e/kk)
  • Verkkolevyksi DropBox 50GB (~7e/kk)
  • MacBook Air (50e/kk, elinkaari 24 kk)
  • Laajakaista (27e/kk)
  • Kantolaukut ja suojakotelot (200 e)
  • Netistä ladattavat sovellukset (20 e)
  • Huoltokulut iPhonen rikkoutuneesta lasista
  • Kulut puheluista ja kuvien latailusta Facebookiin Berliinin ja Barcelonan matkojen aikana
  • Yhteensä: Yli 130 euroa/kk

Keskimääräisen yrityskäyttäjän peruskulu jää reippaasti alle tuon. Eikä yrityskäyttäjän palveluntarjoaja myy käyttäjän tekemää sisältöä markkinoijille, kuten Facebook ja Google.

Yritysmaailmassa ja julkisella puolella palvelujen lähtökohta on toki aika lailla erilainen. On organisaatiokohtaisia sovelluksia, budjetteja, kumppanisopimuksia, tietoturvasääntöjä…

Palkanlaskennan Irmeli ei välttämättä osaa asettaa kännykkäänsä sähköpostiasetuksia tai vaihtaa salasanaansa. Uusi myyntijohtaja Erkki ei taatusti ehdi ensimmäisenä työpäivänä luoda sähköpostitiliä tai arvailla langattoman verkon salasanaa. Mitähän siitäkin tulisi jos vähänkin suuremman yrityksen väki lisäksi asentelisi mielivaltaisesti ohjelmia työasemiinsa?

Yrityksiä myös kiinnostaa, millaisia laitteita henkilöstö käyttää ja toimivatko ne. Eräässäkin yrityksessä keskijohto sai tabletit, jonka jälkeen it-tuesta tulikin iPad-neuvola. Sekin saattaa kiinnostaa, minkälaisiin palveluihin yrityksen tietoja kirjataan ja kuka hoitaa käyttäjätunnuksia. Tämänkaltainen tietotekniikan hallinta on yrityksissä jo perusvaatimus.

Silti on selvää, että myös yrityksissä tietoteknisten palvelujen käytön tulee olla yhtä miellyttävää kuin kuluttajapuolella. Tai jopa miellyttävämpää.  Ehkä sinunkin organisaatiosi väki antaisi arvokasta palautetta palveluista, jos joku vaan hoksaisi sitä pyytää.

 

Mikko Laaksonen työskentelee Fujitsun Tulevaisuustoimistossa vastaten viestintäpalveluista.

JULKAISTU ALUN PERIN TALOUSELÄMÄN KUMPPANIBLOGISSA 8.11.2011