Nyt joukolla nuoria johtamaan


Tarvitseeko kuuluisa Y-sukupolvi oikeasti jotain ihan erityistä johtamista? Onkohan tämä historian ensimmäinen sukupolvi, jolle pitää rakentaa oma johtamismallinsa? Vai pärjäisikö vänrikki Koskela nykynuortenkin kanssa?

Yrjänä Ahto, toimitusjohtaja

Yrjänä Ahto, toimitusjohtaja

Uuden sukupolven, nykyisten koululaisten, opiskelijoiden ja juuri työelämään tulossa olevien käyttäytyminen, mieltymykset ja heidän johtamisensa tuntuu nyt olevan ajan hermolla. Tutkimuksia nuorten suhtautumisesta työelämään julkaistaan ja uuden sukupolven ominaispiirteitä tutkitaan. Näiden perusteella kerrotaan, mitä nuoret vaativat tullakseen töihin. Pysyminen saman työnantajan palveluksessa onkin jo ajat sitten tuomittu täysin vanhakantaiseksi.

Minulla oli äskettäin tilaisuus perehtyä erään nuoriin kohdistuneen työelämätutkimuksen tuloksiin. Arvovaltainen joukko yritysjohtajia sai kuulla, että nykyperuskoululaiset, -lukiolaiset ja -opiskelijat arvostavat yhtenä miehenä ja naisena työelämässä viihtyisää työympäristöä, mukavia työtovereita, mielekästä, haastavaa ja vaihtelevaa työtä, tiimityötä ja kansainvälisyyttä.

Kaikki kuuntelivat kiinnostuneina: nyt taas tiedämme enemmän nuorten johtamisesta!

Olisiko tuo nyt sitä nollatutkimusta?

Ymmärtääkseni ainoa johtopäätös asianomaisesta tutkimuksesta on, että nuoret arvostavat ihan samoja asioita kuin varttuneemmatkin. Itse tekisin vielä sen johtopäätöksen, että ydinasia on hyvä johtaminen ja innostava yrityskulttuuri – ja nehän eivät suinkaan ole uusia haasteita.

Olen myös ymmärtänyt, ettei työn saanti ole tänä päivänä käynyt mitenkään erityisen helpoksi nuorille henkilöille. Valintaprosessit ovat päinvastoin entisestään monimutkaistuneet lukuisine haastatteluineen, testeineen ynnä muineen. Näissä prosesseissa ei edelleenkään taideta erityisesti keskittyä käsittelemään nuorten vaatimuslistoja, päinvastoin. Ainahan on tietysti erityisryhmiä, joista on huutava pula, mutta se(kään) ei ole uusi asia.

En tietenkään kyseenalaista maailman muuttumista, sehän muuttuu kaiken aikaa ja parempaan suuntaan. Kyse on muutoksen nopeudesta ja siitä, onko juuri nyt jokin erinomainen syy keskittyä uuteen sukupolveen ja sen johtamiseen. Uutta sukupolveahan syntyy joka päivä.

Mielestäni tämän höpinän alle jää helposti muutamia erittäin tärkeitä asioita. Niistä tärkeimpiä ovat jo edellä mainitsemani johtamisen ja esimiestyön laatu sekä yrityskulttuurin hallittu ja järjestelmällinen kehittäminen organisaatiossa, jossa on kaikenikäisiä ja muutenkin kaikenlaisia ihmisiä, tasapuolisesti.

On tietysti yrityksiä, tyypillisesti suhteellisen nuoria korkean teknologian kasvuyrityksiä, joissa on hyvin homogeeninen ikä- ja koulutusjakauma. Niiden johtaminen ja kulttuuri voi toimia tämän homogeenisen porukan arvojen ja mieltymysten ehdoilla.

Valtaosassa organisaatioita paljon tärkeämpää on huolehtia terveestä ikä- ja sukupuolijakaumasta sekä keskittyä kehittämään johtamista ja kulttuuria kestävään ja eri ryhmät huomioivaan suuntaan. Terve ikäjakauma tuo organisaatioon normaalijakauman ikähaarukalla 25–65 vuotta, siis lähes kaksi kokonaista sukupolvea saman katon alla. Ei ole mielekästä johtaa tästä porukasta vain osaa hyvin ja muita huonosti tai yrittää johtaa eri ikäluokkia eri tavalla. Hyvä johtaja kykenee ymmärtämään näinkin ison ikähaarukan molempia päitä ja myös hyödyntämään toisaalta nuoruuden tuoreutta ja toisaalta iän tuomaa kokemusta.

Maailma muuttuu, muttei muutoksen vauhti niin kova ole, etteivätkö kaksi sukupolvea voisi viihtyä samoissa organisaatioissa ja kokea sekä johtaminen että kulttuuri hyviksi ja motivoiviksi. Suomalaisen hyvän johtamisen ikoni, vänrikki Koskela, keksittiin lähes kuusikymmentä vuotta sitten ja hyvin sekin malli on vielä voimissaan.

 

Yrjänä Ahto on Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja.

JULKAISTU ALUN PERIN TALOUSELÄMÄN KUMPPANIBLOGISSA 15.11.2011