Onko parisuhteesi määräaikainen?


Avioliitto solmitaan lähtökohtaisesti loppuelämäksi. ”Tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä elämän loppuun asti”. Harva lähtee parisuhteeseen kolmeksi tai viideksi vuodeksi. Miksi ihmeessä määräaikaiset sopimukset sitten vain yleistyvät liike-elämässä?

Pasi Lehmus, aluejohtaja

Pasi Lehmus, aluejohtaja

Määräaikaiset sopimukset yleistyvät tyypillisesti aloilla, joilla kilpailu asiakkaista on kovaa. Teleoperaattoreilla, aikakauslehdillä, kuntosaleilla.

Kännykkäkilpailu alkoi Suomessa kunnolla vasta, kun numeron siirrettävyys tuli voimaan vuonna 2004. Parhaat provisiopalkkaiset myyjät siirtelivät samaa asiakasta verkosta toiseen jopa kymmenen kertaa saman vuoden aikana. Numero säilyi, ja asiakas sai kiitokseksi ilmaista puheaikaa, veitsisarjan, sykemittarin, toppatakin tai joulukinkun.

Kun vapaa kilpailu lähti täysin käsistä, alalle omaksuttiin määräaikaisten liittymäsopimusten käytäntö. Ja taas pantiin provisiomyyjät liikkeelle. Allekirjoita 12 kk tai 24 kk sopimus – ja saat kaupan päälle kahvinkeittimen, porakoneen tai kylpyläloman. Ja perään pienellä präntillä: sopimusta ei voi irtisanoa, paitsi maksamalla kaikki loputkin kuukausimaksut ja hinnaston mukaisen irtisanomismaksun. Numeron on sentään voinut siirtää toiselle operaattorille kesken sopimuskauden tämän vuoden toukokuusta alkaen.

Asiakkaalta odotetaan valppautta. Määräaikainen sopimus saa jatkua määräaikaisena, mikäli kuluttaja ei huomaa keskeyttää sopimustaan. Tästä on tuore Korkeimman oikeuden päätös lokakuulta.

Miksi näin?

Miksi asiakas pitää lukita palveluun, mikäli se ei vastaa odotuksia tai on muuten käynyt tarpeettomaksi?

Entäs jos alettaisiinkin vaan tehdä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia? Jos ei rokkaa, niin ei rokkaa. Jatkaminen ei ole kummankaan osapuolen etu.

Myös nyt niin muodikkaissa tietotekniikan pilvipalveluissa ajatus kulkee samaan malliin. Niiden sopimuksethan ovat voimassa toistaiseksi, mutta asiakas maksaa palveluista vain käytön mukaan. Ja sopimuksesta on helppo irtautua.

Mutta se varsinainen luottamus pitää mielestäni ansaita päivittäin. Jos BigMac ei maistu, syön seuraavaksi Hesessä. Jos Elixiassa on täyttä, menen Motivukseen. Ja jos Apu ei kolahda, siirryn Seuran lukijaksi.

Sopimusneuvotteluissa väännetään lähes poikkeuksetta sopimuksen päättämiseen liittyvistä asioista. Kuinka monta kertaa sovitut laatutasot pitää alittaa, ennen kuin sopimussakot laukeavat? Kuinka monta kertaa sanktioita pitää maksaa, ennen kuin palvelusopimuksen voi päättää kesken sopimuskauden? Ja entäs, jos omistaja vaihtuu ja uudella omistajalla on jo kattava sopimus toisen palvelutarjoajan kanssa? Millä ehdoilla sopimuksesta pääsee irti eri tilanteissa?

Yhä useammin asiakassuhde pyritään varmistamaan vyöllä ja henkseleillä. Mielestäni se pitää ainakin palvelualalla ansaita hyvällä palvelulla. Joka päivä, jokaisen palvelutapahtuman yhteydessä.

Välillä ruoka on suolatonta, välillä liian suolaista. Se pitää asiakkaankin hyväksyä, rapatessa roiskuu. Jos pettymykset kuitenkin jatkuvat päivästä toiseen eikä kokki suostu pyynnöistä huolimatta tarkistamaan reseptiään, siirryn muualle syömään. Tai alan itse valmistaa ruokani. Saarioisten maksalaatikkoa, Atrian pinaattilättyjä, Frionorin kalapuikkoja…

Ehkä sittenkin syön edelleen Finlaysonin alueen ravintoloissa. Maanantaina Juveneksessa, Tiistaina Speakeasyssa, keskiviikkona Bella Romassa, torstaina American Dinerissa ja perjantaina päivän päätteeksi panimoravintola Plevnassa. Tervetuloa tänne Tampereelle – junaan et tarvitse vuosilippua, kertalippuja saa edelleen – nyt myös automaateista.

 

Pasi Lehmus on Fujitsun Tampereen-aluejohtaja.

JULKAISTU ALUN PERIN TALOUSELÄMÄN KUMPPANIBLOGISSA 22.11.2011