Parempi maailma on läpinäkyvä


Ihmiskunnan kehityksen ja perustarpeiden täyttämisen myötä maapallolla tallustelevilla pitäisi olla sama tavoite: maailmanlaajuinen onnellisuus ja tasapaino. Avoimuus ja läpinäkyvyys voivat merkittävästi edistää globaalia hyvinvointia.

Mikko Laaksonen, Senior Development Manager

Mikko Laaksonen, Senior Development Manager

Uskon, että globalisoituvassa maailmassa yhdessä tekeminen ohittaa yksittäisten ryhmien eduntavoittelun. Tiedon ja keksintöjen jakamisen kautta ihmiskunnan saavutukset hyödyttävät myös naapuria. Ja mitä paremmin kaverilla menee, sitä paremmin myös itsellä menee.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että räikeät erot varallisuudessa eivät edistä yhteisöjen onnellisuutta. Eduntavoittelu esimerkiksi tietoa salailemalla perustuu pitkälti taloudellisen hyödyn saavuttamiseen. Toisaalta köyhyyden kitkeminen on syystäkin ykkösasia monen tärkeän instituution tehtävälistalla.

Väitän, että avoimuus ja läpinäkyvyys edistävät yllämainittuja pyrkimyksiä, mutta anarkiaan en usko. Omistusoikeudet ja taloudelliset kannustimet ovat osoittautuneet toimiviksi ja joskus pelottavankin tehokkaiksi kehityksen kiihdyttäjiksi. Patentit ja omistusoikeudet suojaavat kehittäjien ja yrittäjien oikeuksia ja toimintaedellytyksiä sekä varmistavat, että heidän vaivannäkönsä myös palkitaan.

Taloudellinen hyöty ei kuitenkaan saa olla kehityksen tärkein muusa.

Ja kun kerran salaisuuksien hyöty on kyseenalaistettu, on syytä pohtia myös avoimuuden hyötyjä.

Paremman läpinäkyvyyden avulla Yhdysvalloista alkunsa saanut luottokriisi ja sitä seurannut globaali talouskriisi olisi todennäköisesti vältetty. Ja tuskin monivuotinen riitely Kreikan säästöbudjeteista helpottaa esimerkiksi ympäristöongelmien ratkaisua, Afrikan köyhyyden poistamista tai jotain muuta oikeasti tärkeää asiaa.

Ehkäpä myös ihmisten terveys paranisi avoimempien lääkepatenttien kautta.

Jopa julkisen puolen – tai yrityksesi – käyttämien ohjelmistojen kehitys olisi varmasti helpompaa, jos itse sovellukset olisivat avoimia.

Kuvittele niitä mahdollisuuksia, joita avoin data tarjoaa. Avoin kartta- ja julkisen liikenteen data ovat vasta alkua. Esimerkiksi terveydenhuollossa kerätään käsittämätön määrä äärimmäisen tärkeää tilastodataa, jonka pitäisi olla käytettävissä globaalisti. Yksilön yksityisyyttä varjellen tietysti.

Nyt pääsimmekin salassa pidettävän tiedon arvon ytimeen. Yksilöille on tietenkin tärkeää hallita omia tietojaan. Mutta mikä meidät ajaa laajempaan salailuun?

Jos maailmassa vallitsisi niin sanottu täydellinen tieto eli kaikki tietäisivät kaikesta kaiken, ei ihmisen ikävämpiä puolia – jotka johtavat salailuun – ehkä esiintyisi. Taitaa olla niin, että epäluulo, ahneus, kateus ja muut ihmisen kielteiset piirteet ovat evoluution kehittämiä suojamekanismeja epätietoisuutta, epävarmuutta ja muita eloonjäämistaistelun haasteita vastaan.

Täydellinen tieto on utopiaa, mutta minusta silti kannattaa pyrkiä nykyistä läpinäkyvämpään maailmaan.

Jos salaisuuden arvo (yksilön tietoturvaa lukuun ottamatta) syntyy siis vain yksittäisen toimijan eduntavoittelusta tai hyödyn ylläpidosta, eikö tämä ole vahva peruste avoimuuden järjestelmälliselle edistämiselle?

 

Mikko Laaksonen työskentelee Fujitsun Tulevaisuustoimistossa vastuullaan viestintäpalvelut.

JULKAISTU ALUN PERIN TALOUSELÄMÄN KUMPPANIBLOGISSA 9.7.2012