Ajattelu voittaa sääntelyn


Kesän uutisvirrasta osui silmiin otsikko: ”Suomalaisten urheilutarvikkeiden verkko-ostoksista lähes puolet ulkomaisista verkkokaupoista”. Näin ei tarvitsisi olla.

Mikko Laaksonen, Senior Development Manager

Mikko Laaksonen, Senior Development Manager

Edellisessä blogissani käsittelin avoimuuden roolia vakaamman ja selkeämmän maailman rakentamisessa. Jatkan hieman idealististakin ajatusta miettimällä, miten avoimuus ja läpinäkyvyys voisivat purkaa jäykkiä säännöstöjä, turhaa byrokratiaa ja tehottomuutta.

Teesini on, että avoimuuden kautta voimme siirtyä jäykästä sääntelystä kohti joustavaa tapauskohtaista päätöksentekoa. Sääntelyn sijaan voimme luottaa ajatteluun päätöksenteon pohjana.

Käyttökohteita tuli esiin aiemmassa blogissani. Esimerkiksi rahoitusalan kriisin syihin olisi voitu puuttua paljon aiemmin, jos paketoidut rahoitustuotteet olisivat olleet läpinäkyvämpiä. On myös puhuttu paljon julkisten ict-hankkeiden kilpailuttamisen ongelmista ja tehottomuudesta sekä itse hankkeiden epäonnistumisista. Uskon, että monella muullakin alalla voitaisiin hyödyntää avoimempia toimintamalleja.

Vanhanaikaiset työtavat ovat edelleen yleisesti käytössä.  Asiat valmistellaan virkamiestyönä suljettujen ovien takana ja tiukkojen sääntöjen raameissa.

Avoimessa vaihtoehdossa eri sidosryhmät voivat osallistua päätöksenteon taustatyöhön prosessin aikana.

Esimerkiksi ict-järjestelmiä hankittaessa eri toimittajat ja konsultoivat tahot voisivat kommentoida tarvemäärittelyjä jo määrittelyvaiheessa. Ehkäpä jotkut hankinnat voisivat olla niin avoimia, että yksityiset henkilöt pääsisivät näkemään ja kommentoimaan aineistoa.

Järjestelmien tarpeet määriteltäisiin loppukäyttäjänäkökulmasta. Sen jälkeen tarpeiden tekninen toteutus mietittäisiin avoimella tavalla. Liian kalliiksi käyvät tai epärealistiset tarpeet voitaisiin tarkentaa tai poistaa vaatimusmäärittelystä. Ehkä jollakin pienemmällä toimijalla olisi ratkaisu tiettyyn tarpeeseen, vaikka tämä ei kokonsa puolesta voisi osallistua kokonaishankkeesta kilpailemiseen.

Hankkeen lopullinen kilpailutus rakennettaisiin fiksulla vaatimusmäärittelyllä siten, että myös mahdolliset pienemmät alihankkijat otettaisiin huomioon osana toteutusta.

Avoimuus mahdollistaa ajatteluun perustuvan päätöksenteon, koska väärinkäytösten ja huonojen vaatimusten olisi vaikeampi päästä seulasta läpi.

Eikö tämän tyyppinen joukkoistaminen ole demokraattisen järjestelmän ydin?

Johdon pitäisikin aina huolehtia, että esimiehillä on aikaa ja työkalut tarkastella työyhteisöä herkällä korvalla ja silmällä, tekijöitä kuunnellen.

 

Mikko Laaksonen työskentelee Fujitsun Tulevaisuustoimistossa vastuullaan viestintäpalvelut.

JULKAISTU ALUN PERIN TALOUSELÄMÄN KUMPPANIBLOGISSA 4.9.2012