Kenen joukoissa seisot, kenen kännykkää kannat?


Maailma pyörii älypuhelimien ympärillä. Tuntuu lähes käsittämättömältä, miten paljon melua keskeisten valmistajien julkistukset saavat aikaan valtamedioita myöten. Kännykästä on tullut henkilökohtainen taikakalu.

Hemminki Sääksjärvi, johtaja, tulevaisuustoimisto

Hemminki Sääksjärvi, johtaja, tulevaisuustoimisto

Muutaman viikon takainen iPhone5-julkistus oli tästä taas hyvä esimerkki. Matkustin julkistusta seuranneena aamuna Ruotsiin. Kun avasin autoradion kotipihassa, uutiset kertoivat laitteen uusista ominaisuuksista. Ja Tukholmassa taksissa tietysti samma på svenska.

Yksikään toinen tuote ei yllä vastaavaan huomioarvoon. Mistä on kyse?

Älypuhelinten saavuttama huomio olisi helppo panna äärimmilleen viritetyn markkinointikoneiston piikkiin. Sillä on toki iso vaikutus, mutta ilmiössä on kyse paljon muustakin.

Älypuhelimesta on tullut modernin ihmisen talismaani ja minuuden jatke. Sillä viestitään kaikilla mahdollisilla tavoilla ja mikä parasta, se kulkee aina mukana.

Siinä yhdistyy pätevä työminä ja boheemi siviiliminä, tai miten nyt kukin haluaakaan itsensä brändätä. Se herättää omistajansa, tarjoaa aamun tuoreet uutiset ja viestit, sitä hellitään jokainen liikenevä hetki silloinkin kun ei pitäisi. Jos sen kiiltävään lasiin tulee särö, se kiidätetään huoltoon kuin lemmikki lääkäriin. Ja voi sitä ikävää, joka iskee kurjan varalaitteen seurassa.

Olemme herkästi heimoutuvia ja haluamme tunnustaa väriä. Olemme ylpeitä suomalaisia, pidämme kaupunkimme ja kaupunginosamme lippua korkealla, kannatamme suosikkijoukkueitamme kyyneliin asti ja sitä rataa.

Mieluisa työpuhelin vaikka omalla rahalla

Puhelimissa värin tunnustaminen on mennyt jo niin pitkälle, että yhä useampi on valmis uhraamaan työpuhelimeenkin omaa rahaa saadakseen mieluisan laitteen itselleen. Siihen viritetään kuoret, taustakuvat ja äänet sekä ladataan tunteja laskematta liuta sovelluksia, jotka kaikki yhdessä tekevät siitä minun ja vain minun

Älypuhelin on elämää suurempi vempain. Siksi onkin helppoa ymmärtää, miksi globaalit jättiläiset kuten Nokia, Microsoft, Apple, Samsung ja Google niin vimmaisesti kamppailevat paikasta auringossa.

Pelin voittajat vievät voiton myös muissa sarjoissa, kokonaisissa ekosysteemeissä, joihin kuuluu taulutietokoneita, laitteita ja joita vielä pc:iksi kutsutaan, pilvipalveluita, musiikkia ja miljoonia pieniä sovelluksia.

Kisa jatkuu siihen saakka, kunnes keksitään seuraava kansanvillitsijä. Sen prototyypit hahmottuvat parhaillaan salaisissa laboratorioissa ja kilpailevat myöhemmin taas uudella taistelutantereella.

Älypuhelinten hallitsemat ekosysteemit luovat tietä myös muille vastaaville kokonaisuuksille ja yhteenliittymille. Niitä syntyy muun muassa palveluihin, joita toteuttamaan kerätään jatkossa yhä useammin eri osa-alueiden erityisosaajia. Yksi saattaa vastata asiakkaalle näkyvästä palvelusta, esimerkiksi taloushallinnon prosesseista, toinen tietojärjestelmistä ja kolmas niiden alustoista. Jossain ekosysteemissä kehittäminen yhdistyy palvelun tuottamiseen. Maailma erikoistuu ja verkostoituu kiihtyvää vauhtia.

Tämä on tällä erää viimeinen Talouselämän kumppaniblogimme. Kiitän lämpimästi kaikkia lukijoitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan valoisaa tulevaisuutta pimenevistä illoista huolimatta!

 

Hemminki Sääksjärvi johtaa Fujitsun Tulevaisuustoimistoa

JULKAISTU ALUN PERIN TALOUSELÄMÄN KUMPPANIBLOGISSA 24.9.2012