Seulo it-trendeistä omat kilpailutekijäsi


Tietotekniikkaa on tähän asti käytetty toiminnan tehostamiseen, liiketoiminnan monimutkaisten prosessien automatisointiin. Tuottavuus on tehostunut erilaisin työkaluin sähköpostista ja taulukkolaskennasta informaation hallintaan. Rutiinit ovat sujuneet entistä nopeammin ja vaivattomammin. Raportoinnin tuoman läpinäkyvyyden avulla toiminta on pysynyt johdon hallinnassa. – Aina voi tosiaan parantaa eikä virtaviivaistamiselle näy loppua.

Glen Koskela Teknologiajohtaja

Glen Koskela
Teknologiajohtaja

Kokosin alle tietotekniikan trendit yrityksen arvoketjujen kannalta. Fyysinen, digitaalinen ja sosiaalinen arvoketju luovat jokainen oman kilpailumallinsa. Kaikki yritykset sijoittuvat niihin osaamisensa ja voimavarojensa – ja ymmärryksensä – mukaisesti.

Todellisuudessa moni yritysjohtaja ei tunnista niitä omiksi kilpailutekijöikseen. Tietotekniikan hyödyntäminen jää silloin puolitiehen, eikä jo kehittymässä olevaa neljättä arvoketjua osata silloin edes havaita ajoissa. Kilpailijoiden vauhti saattaa olla toinen.

Erikoistuminen pidentää arvoketjua

Vuosien aikana yritysten rakenteita on jatkuvasti haastettu uusilla ja tehokkaammilla malleilla. Asetelmat alkoivat muuttua jo silloin, kun ulkopuolisten tavarantoimittajien transaktiokulut romahtivat 1960-luvulla. Valtava, 40-jalkainen kontti loi standardin, joka mursi suurten, paikallisten tuotantolaitosten mittakaavaedun.

Tuotannon ja logistiikan globalisointi uudisti materiaalivirrat, tiputti valmistavan teollisuuden kartalle uusiin kohtiin ja aloitti kilpailun koko fyysisen arvoketjun automatisoinnista. Erikoistuminen pidentää ketjua edelleen; ketjun koordinointi on monille jo tärkeämpää kuin oma vertikaalinen integraatiokyky.

Uusi fokus ja uudet termit

Tietotekniikan näkökulmasta yritykset ovat siirtyneet sovellussukupolvesta toiseen. Fokus on vaihtunut ja termit samoin: MRP, MRP II, ERP, SCM, CRM, BI jne. Tehoa on ajan myötä revitty irti eri alueilta. Lean on tullut tutuksi, samoin KPI, JIT, jatkuva parantaminen ja monet muut opit. Niiden kaikkien perusta on sama: miten käsitteet ja prosessit kuvataan, mitä resursseja käytetään, miten toiminnot on jaettu ja miten niiden vuorovaikutus toteutetaan.

Myös tietotekniikka on luonut omat 40-jalkaiset konttinsa eli standardit keinot tehostaa toimintaa ja tuottaa tulosta muun kuin fyysisen arvoketjun kautta. Datapaketti romahdutti digitaalisen arvoketjun transaktiokulut. Kyky jakaa informaatiota tehokkaasti yleisölle ja kumppaneille on murtanut tietotyön mallit.

Sähköposti, verkkosivut, intranetit ja ekstranetit loivat toimintaympäristön, jonka varassa paras osaaminen ja tulokset tavoittavat käyttäjät kaikkialla.

Yrityksen oman tietotyön tekeminen hajaantui, syntyi esimerkiksi tuotekehityksen osaamiskeskittymiä. Kaikki tuntevat oman yrityksensä asiantuntijat riippumatta siitä, missä päin maailmaa he toimivat.

Ulkopuolisten osaajapalveluiden käyttö lisääntyy toiminnoissa, joihin oma osaaminen ei riitä.

Informaatio on tärkeämpää kuin prosessit

Digitaalisesta arvoketjusta tuli kilpailuväline, jossa informaatiolla on prosesseja merkittävämpi rooli.

Datapaketin ansiosta dematerialisointi mullisti toimialoja sanomalehdistä musiikkiin ja muuhun mediaan. Blue ocean -strategian mukaisesti uudet yritykset ovat onnistuneet valtaamaan alaa perinteisiltä rakentamalla vahvan digitaalisen arvoketjun.

Jopa tietotekniikka-ala, joka on perustunut järjestelmien suunnitteluun, toimittamiseen, asennukseen, konfigurointiin ja ylläpitoon, on tuonut näiden rinnalle virtuaalisen pilvimallin, jolla kyseiset vaiheet oiotaan.

Informaation elinkaaret ovat lyhentyneet, lähteet monipuolistuneet ja levikki laajentunut. Nykytrendeistä mobiilisuudella tehostetaan digitaalisen informaation käytettävyyttä ja sen prosessien nopeutta.

Ihmiset ovat yhä hämillään digitaalinen arvoketjun syvemmästä merkityksestä, toteutusten sommitteluista ja vaikutuksista perinteiseen fyysiseen arvomaailmaan. Uudet muodot kuten ”pay-with-a-tweet” hyödyntävät markkinahetkiä, joissa tiedon levittäminen on arvokkaampaa kuin tuotteesta saatava rahamäärä.

Digistrategia vaatii erityisosaamista

Monet yritykset ponnistelevat edelleen digitaalisen arvoketjun strategiansa parissa. Verkkokauppojen vaikutukset fyysisen arvoketjun puolelle tuovat uusia haasteita ennusteiden laatimiseen, varastointiin, jakeluun, palautuksiin ja hinnoitteluun. Business-as-usual ei toimi, vaan vaatii uutta erityisosaamista. Ei ihme, että monet yritykset ovat digitaalisen arvoketjun osalta vielä alkutaipaleellaan ja perustavat markkina-asemansa edelleen vain fyysiseen arvoketjuun ja hinnalla kilpailuun.

Teknologiatrendit eivät pääty digitaalisuuteen. Identiteetistä on tulossa seuraava 40-jalkainen kontti. Se on alkanut romahduttaa sosiaalisen arvoketjun transaktiokuluja. Kyky tavoittaa ja hyödyntää hajautettuja ihmisresursseja johtaa seuraavaan yritysrakenteiden ja kilpailun murrokseen.

Alkumetrit ovat kaikille tuttuja: yhdistetty viestintä, wikit, blogit, online-yhteisöt ja sosiaaliset verkostot. Yhteisöllisyys vaikuttaa valtavasti aiempiin arvoketjuihin, niin fyysiseen kuin digitaaliseenkin. Käsitteenä yhteisöllisyys on yrityksille kovin vieras. Usein se tulkitaan pelkäksi brändiohjelmaksi tai yrityksen tykkäämiseksi Facebookissa.

Esimerkkejä edelläkävijöistä on jo. Jotkut ratkovat vaativia liiketoiminnan ongelmia analysoimalla omaa ja julkista informaatiota. Oman osaamisen rakentamisen sijaan analytiikka tuotetaan ulkopuolisilla, joukkoistaminen on otettu osaksi sosiaalista arvoketjua.

Pelillistämisen on todettu tarjoavan vastaavia etuja. Haasteet ovat usein arvokkaita, esimerkiksi ”miten nykyistä mittaustietoa analysoimalla parannamme nykyisten öljyvarantojen tuotantoa”. Joukkoistamisella haaste välitetään kymmenille tuhansille tiedemiehille, paras vastaus kilpailutetaan kiinteään hintaan. Kattavat yhteisölliset palvelumuodot ovat todistaneet sosiaalisen arvoketjun edut yrityksen omien immateriaalioikeuksien vahvistamisessa.

Tilannekuvaa reaaliajasta

Jokainen yritys määrittelee, miten hyvin se kilpailee fyysisen, digitaalisen ja sosiaalisen arvoketjun kanssa. Tietotekniikan hankesalkut sisältävät kovin usein kuitenkin vain sen kaikkein perinteisimmän arvoketjun projekteja. Prosesseja on läpikäyty juustohöylällä niin moneen kertaan, että investoinnit tuovat harvoin todellista lisäarvoa. Silloin on aika siirtyä mallintamaan yrityksen muita arvoketjuja.

Fujitsun visiossa – Human-Centric Intelligent Society – kehittyy jo neljäs arvoketju. Reaalimaailma kaikkine pysyvine rakennelmineen on ihmisen kannalta muuttuja. Mittaamme sitä reaaliajassa ja kaipaamme tarkempaa tilannekuvaa. Samalla teknologiasta tulee aina läsnä oleva apuväline, joka tuottaa uusia kokemuksia ja uudenlaista lisäarvoa.

Visiossa yhdistyvät kaksi merkittävää mahdollisuutta. ”Human-Centric” nostaa ihmisen eri rooleissaan tietotekniikan keskiöön. ”Intelligent Society” ulottaa tietotekniikan voimavarat ratkomaan laajoja yhteiskunnallisia – ja samalla ihmiskeskeisiä – haasteita. Sovelluskohteena ovat muun muassa huolenpito, hyvinvointi, terveys, tulevaisuuden työ ja elinympäristö.

Ensimmäiset reaalimaailman informaatioon tukeutuvat arvoketjut ovat jo muovautumassa. Blogin seuraavissa osissa kerromme niistä lisää.