Sisar hellä robotti


Kai Pousi, kehityspäällikkö

Kai Pousi, kehityspäällikkö

Meillä Suomessa asuvilla on etuoikeus nauttia korkealaatuisesta hoidosta tulotasostamme riippumatta, joskin yksityisellä puolella rahalla pääsee yleensä hieman nopeammin eteenpäin. Hoito on varmasti niin hyvää kuin se tällä hetkellä voi olla. Maallikkona sitä on toki vaikea arvioida, mutta varmaa on, että hoidot kehittyvät edelleen.

Parantaako moderni tekniikka hoidon laatua? Ainakin hoitoteknologian edistysaskeleet diagnostiikka- ja hoitolaitepuolella ovat mullistaneet terveydenhoidon. Leikkausrobotit ovat jo arkipäivää, mutta vielä niitä ohjaa ja valvoo kuitenkin ihminen, onneksi?

Entä miten käy inhimillisen kohtaamisen hoitotyössä, kun tietotekniikka integroituu yhä syvemmälle terveydenhuoltoon?

Osaako ammattilainen vielä lukea rivien välistä potilaan oman tarinan vai syöttääkö potilas jatkossa oireensa koneelle, joka ehdottaa sopivaa diagnoosia? Eikö potilaan oma kertomus ole kuitenkin tärkeämpi kuin sen pohjalta laadittu potilaskertomus?

Mielestäni tekniikkaa ei tässäkään yhteydessä pidä pelätä, vaan ottaa siitä irti kaikki mikä järkevästi on otettavissa. Vielä ei kuitenkaan ole tarve visioida hoitaja- ja lääkärirobotteja, jotka korvaavat ja vievät kenties myös hoitoalan työpaikat kuten oheinen artikkeli kuvaa . Sen sijaan työnsarkaa riittää käytössä olevien perusjärjestelmien kehittämisessä ja integroinnissa.

Sairaala on monimutkainen kompleksi, jonka tuottaman palvelun osa-alueet jakaisin maallikkona karkeasti kolmeen kategoriaan: terveysalan ammattilaisten ammattitaitoon (henkiseen pääomaan), diagnostiikka- ja hoitoteknologiaan sekä informaation hallintaan.
Ammattilaiset kehittävät osaamistaan sairauksien ymmärtämiseksi ja hoitamiseksi.

Tutkimus ja opetus ovat huippuluokkaa. Lääketieteellinen hoitoteknologia uusine innovaatioineen kehittyy kiihtyvällä tahdilla omalla urallaan. Informaationhallinta (potilastietojärjestelmät, ajanvaraus, vuorolistat, hoitosuunnitelmat, tilannejohtaminen, toiminnan ohjaus, yleinen tiedonjako) on sitten oma polkunsa, jossa perustietotekniikalla ja järjestelmien integroimisella on paljon annettavaa.

Hallinto on tietoteknisessä mielessä melko hajallaan; operatiivinen johtaminen ja tilannekuvan hallinta ovat monin paikoin paperin ja magneettitaulun varassa. Lääkärille sähköinen personoitu työpöytä olisi melkoinen edistysaskel.

Potilaiden henkilökohtaiset terveystiedot ovat hajallaan eri toimijoiden järjestelmissä. Samoja laboratoriokokeita otetaan peräkkäisinä päivinä, kun toiminnanohjausjärjestelmät eivät keskustele keskenään, saati sitten julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.

Kaiken lääketieteellisen osaamisen ja viimeistä tekniikkaa olevien hoitolaitteiden rinnalla informaation hallinta on se osa-alue, jossa voisi saada nopeasti pienten askelten parannuksia nykyisen perustietotekniikan avulla. Pelkästään tiedonkulkua parantamalla toiminta tehostuisi, mutta myös asiakkaiden kokemukset parantuisivat – hoidon laatua myöten.

Tietenkään tulevaisuuden sairaala ei synny pelkästään hallintoa tehostamalla, vaan toki siellä on myös potilaalle suoraan näkyvää teknologiaa ja palveluja: paikannus- ja opastusjärjestelmiä, viihdejärjestelmiä potilashuoneissa ja vaikkapa erilaisia muita oheispalveluita kuten kauneushoitoja. Pikkuhiljaa myös etäkonsultaatio ja -diagnosointi lisääntyvät, jolloin tarve paikan päälle tulosta vähenee.

Voitaisiko tulevaisuudessa tarjota palveluja myös ulkomailta saapuville asiakkaille? Jos kapasiteettia riittää, terveysturismi voisi tuoda apua kustannuskurimuksessa painiville sairaaloille. Tämä toki vaatisi ict-järjestelmiltä joustavuutta potilaan käyttämän kielen suhteen.

Millaisena sinä näet tulevaisuuden sairaalan?