Suomi painaa töitä kofeiinin ja kortisolin voimin


280x260_mikko_laaksonenKatkonaisten unien jälkeen herääminen sattuu. Tuntuu väkivaltaiselta repiä itsensä sängystä ylös, kun aamurutiinit hoituvat vain rutiinin voimin ja todellisuudesta saa hiljalleen kiinni vasta ensimmäisen kahvihörpyn myötä, samalla kännykän kalenterista päivän palavereita pälyillen. Kiireellä suihkuun, tukka jakaukselle ja työvaatteet niskaan, eihän jäänyt juoponnappeja? Viimeinen kahvitilkka hörpätään eteisessä… Joinakin aamuina joutuu ottamaan lähikahvilasta take-away-pahvimukin ja tyhjentämään sen autossa. Liikennevaloissa skannaillaan päivän uutiset ja sähköpostit kännykästä.

Työpäivä menee normaalissa imussa, kahvia hörpitään viimeistään lounaan päälle ja ehkä iltapäivällä vielä pieni kuppi. ”Onneksi olen vähentänyt kahvinjuontia!” Päivä häviää käsiin ja kokousten välissä tehdään niitä kuuluisia oikeitakin töitä. Kännykkä ja tietokone ovat edessä valtaosan päivästä, toimiston loisteputket hohkaavat aina yhtä rohkaisevina.

Päivän päätteeksi omaa aikaa, harrastukset, kauppa, juoksevia juttuja… Illalla tuijotellaan välillä tv:tä, välillä kannettavaa ja siinä välissä kännykkää. Ehkä pikainen iltalenkki tai jos sataa niin salille tai uimaan, loisteputkien alle. Illalla vähän turhan myöhään syödään, uneen päästään taas pikkaisen turhan myöhään. Ja sitten taas sattuu.

Työelämää teini-iän kesätöistä asti nähneenä uskallan väittää, että valtaosa suomalaisista puskee töitä kahvin ja kortisolin voimalla.

Tiesitkö, että stressihormoni kortisoli on luonnollisesti korkeimmillaan aamulla? Kortisolitasot nousevat kiireessä ja stressissä. Lisäksi kortisoliin vaikuttaa tuijottelu erilaisiin näyttöihin ja pitkittynyt altistuminen loisteputkivalollekin on yhdistetty migreeneihin ja lisääntyneeseen stressiin. Myös kahvinjuonti nostaa kortisolitasoja.

Kortisoli ei kuitenkaan ole pelkästään paha hormoni, koska se esimerkiksi edistää keskittyneisyyttä ja polttaa rasvaa, jos verensokeri on matala. Mutta kortisolin ei pitäisi olla koholla jatkuvasti, koska silloin keho on jatkuvassa hälytystilassa. Tämä rasittaa kehoa ja mieltä, mikä johtaa kaikenlaisiin ikäviin sivuvaikutuksiin. Esimerkkeinä uniongelmat, sokerinhimo, rasittuneisuus ja sitä rataa.

Toimintaamme säätelee myös hormoni nimeltä melatoniini. Tämä unihormoni säätelee nukahtamistamme ja vuorokausirytmiämme. Hyvälaatuinen ja täysimääräinen uni on niin tärkeää terveytemme ja jaksamisemme kannalta, etten edes rupea tähän listaamaan kyseisiä mekanismeja. Unen hyödyt lienevät itsestään selvät. Silti usein nipistämme juurikin unesta ne ekstratunnit netin selailuun ja tv:n katseluun iltaisin ja öisin. Ongelma on se, että kirkas valo ja varsinkin erilaiset näyttöpäätteet häiritsevät olennaisesti melatoniinin eritystä.

Kroonisesti korkeat stressihormonitasot yhdistettynä häiriintyneisiin unihormonitasoihin aiheuttavat cocktailin, joka altistaa merkittäville terveysriskeille, mutta ennen kaikkea alentaa elämänlaatua. Myönteinen stressi, työn imu, muuttuukin krooniseksi kaoottiseksi kiireeksi. Vapaa-aikakin puuskutetaan ylikierroksilla ja myös muu elämä tuntuu enemmän suorittamiselta kuin elämiseltä. Vaikutus työn tuottavuuteen ja laatuun, tai edes selkään itseilmaisuun tuskin on myönteinen.

Ei hyvä.

Hyvä työelämä on tasapainossa muun elämän kanssa. Kaoottisessa kiireessä tehty kaksitoistatuntinen päivä ilman lounastaukoa ei välttämättä ole yhtä tuloksekas ja laadukas kuin täysipainoinen ja organisoitu kahdeksantuntinen kunnollisella lounaalla. Tahtia on hyvä joskus kiristää, mutta onkohan vielä tärkeämpää osata löysätä oikeissa väleissä? Urheilijoidenkin treenaus perustuu suunnitelmallisiin palautumisjaksoihin.

Työnantajan kannalta on keskeistä, että työntekijät ajattelevat kirkkaita ajatuksia, pystyvät keskittymään ja jaksavat tehdä hommat kunnolla loppuun. Laatu ja innovatiivisuus syntyvät siitä, että on tilaa ajatuksille ja sille, että työ tehdään harkitusti ja huolellisesti, kerralla kuntoon. Tämä skenaario karkaa käsistä, jos ihmiset puskevat työtään kiukulla, pelkän kofeiinin ja kortisolin voimin.

Tunnistatko itsesi kahvin ja kiireen orjaksi?

16 Comments

Add yours
  1. 5
    Miikka Peltomaa

    Kiitos, hyvä tarina. Stressi on varmasti tärkeä huonon unen syy. Ja paljon on muita syitä Yksi tärkeä on kuorsaus ja uniapnea. Juuri tutkin yhden kuljetusliikkeen rekkakuskit – joka viidennellä uniapneatauti, jo varastaa unenlaadun ja nostaa onnettomuusriskin ratissa 3-4 kertaiseksi. Vanhaa tietoa, toteen näytettyä taas kerran täällä meilläkin. Meistä suomalaisaikuisista ehkä joka kymmenennellä on uniapneatauti, helposti hoidettavissa, hankalammin löydettävissä.

    • 6
      Mikko Laaksonen

      Olisi hyvä että tällaisten asioiden tunnistamiseen kiinnitettäisiin huomiota. Niin työterveystarkastuksissa, kuin myös ihmisten omasta toimesta.

      Voisiko kärjistetysti sanoa, että elämme länsimaissa niin että lääketiede huolehtii terveydestämme jotta itse meidän ei tarvitse.

      Olisi hyvä että itsetuntemukseen ja itsestä huolehtimiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Ehkä koulussa, esimerkiksi biologian tunneilla, voitaisiin opettaa miten tulkita oman kehon signaaleita ja miten se toimii?

  2. 7
    Laura Typpö

    Hei, tästä kirjoituksesta pitää antaa ihan erityiskiitokset. Ensinnäkin teksti oli sujuvaa ja toisekseen, asia oli mitä ajankohtaisin ja mielenkiintoisin. Faktoihin hormonitoiminnasta oli kiinnitetty mukavasti huomiota, mikä teki tekstistä huomattavasti mielenkiintoisemman, kuin mitä se olisi ollut, jos teksti olisi ainoastaan pohdiskellut valvomisen ja kiireisen elämäntyylin haittoja yleisellä tasolla. Kiitos, hyvä kirjoitus! Twiittaan eteenpäin.

    P.S. Kortisolilla on hieman erilaisia vaikutuksia miehen ja naisen kehoon, aiheesta löytyy paljon erittäin mielenkiintoista tutkimustietoa. Kannattaa lukea esimerkiksi kortisolin vaikutuksesta testosteroniin. Se on aika valaisevaa.

    • 8
      Mikko Laaksonen

      Jep, hormonitasapainosta on kirjoitettu viime aikoina. Esimerkiksi Kaisa Jaakkolalta on tullut ihan kiinnostava kirja aiheesta nimeltä Hormonitasapaino, jonka pohjalta voi lähteä tutkimaan syvällisemmin aihetta 🙂

    • 10
      Mikko Laaksonen

      Sampo Sammalistolta on tulossa fiksumpia työtekniikoita esittelevä kirja ulos: http://viisaampaatyota.com/kirja/

      Lisäksi täytynee mainostaa että Fujitsukin tarjoaa Smart Working -konseptin mukaista palvelua, jossa autetaan asiakkaiden työntekijöitä tekemään asiat ’fiksummin’, ainakin mitä ict-työkalujen käyttämiseen tulee 🙂

  3. 11
    Marja Naapuri

    Kiitos kofeiiniij ja kortisoli kirjoituksesta; iskit varmaan asian ytimeen. Kiva tietää, ettei ole ainoa, juoka painaa duunia kahvikuppi korvien välissä.

    • 12
      Mikko Laaksonen

      Olen viime aikoina saanut vieroitettua itseäni iltapäiväkahveista pois vaihtamalla vihreään teehen. Kannattaa vaan olla tarkkana ettei liota teepussia vedessä liian kauaa, jolloin teestä tulee kitkerää. 2-3min riittää!

  4. 13
    Ahkeraliisa

    Hei. Onpa tutunkuuloista puhetta. Tunnistan tästä itseni. Sylkitesteissä selvisi että oma kortisolituotantoni on aamulla nollassa kun arvojen pitäisi olla korkeimmillaan. Nyt syön sian lisämunuaiskudoksesta tehtyä luontaistuotetta, jotta oma lisämunuaiseni alkaisi toipua. Ja yritän elää yksinkertaista stressitöntä elämää. Se ei vaan ole aina itsestä kiinni..

    • 14
      Mikko Laaksonen

      On totta että ihmisen normaalissa aineenvaihdunnan vuorokausirytmissä luonnollinen kortisoli on korkeimmillaan aamulla ja sen pitäisi laskea päivän mittaan. Illalla kortisolitasojen pitäisi olla alhaiset, jotta melatoniinin eritys mahdollistaa rauhallisen nukahtamisen.

      Kuulostaa siltä että olet jo ammattilaisen kanssa jutellut aiheesta, joka on hyvä!

  5. 15
    jojuto

    Viimeisestä 28 tunnista 14 tuntia unta, 6 tuntia lepäilyä, 8 tuntia paikallisjunaa, kävelyä ja funtsailua, pari meiliä… ja palkka juoksee…
    eiköhän kyse ole asioiden organisoinnista ja tavoitetason asettamisesta kohdalleen.
    Ei ole golfoikeuksia, Bemaria eikä Westendin kämppää.
    38 vuotta hautaustoimistoa pyörittänyt äiti opetti laittamaan asiat järjestykseen ja kortisolin kohentajat haudan pohjalle.

  6. 16
    Ari

    Joo, jollain varmaan on tämä tilanne päällä. Aika paljon kuitenkin voi itse vaikuttaa omilla valinnoillaan. Taito sanoa tarvittaessa ei on erittäin hyödyllinen. Tähän liittyen Hesarin kuukausiliitteessä oli hyvä juttu laiskuudesta.

    Kuten kirjoittajakin toteaa, kunnostaan kannattaa pitää huolta, omassa työyhteisössäni jo nelikymppiset ovat ihan romuna ja valitellaan remppaa siellä ja täällä, maha roikkuu ja muutenkin näytetään kuin oltaisiin eläkkeelle lähdössä.

    Kiireen generoiminen silloin kun kiirettä ei oikeasti ole, on myös näin YT-aikana suosittua. Tulossa tai menossa palaveriin, tuttua puhetta, varmaan tehokas kaveri, ei tommoista voi pois laittaa….

Comments are closed.