Mainosten kohinaa vaimentamassa


280x260_vesa_mantylaIlmaista lounasta ei ole. Netistä ja pilvestä löytyy maksuttomia palveluita loputtomiin, mutta palveluiden ilmaisuus on vain näennäistä.

Moni yritys on jo ymmärtänyt että maksuttomuudella on hintansa. Yksityiset ihmiset eivät ole vielä heränneet siihen, että palvelun ilmaisuus ei tee autuaaksi. Useimmiten ilmaisuus katetaan kohdennetulla tai kohdentamattomalla mainonnalla, ympäristöstä riippuen. Tämä lienee nykyään jo hyväksytty tosiasia eikä siitä juuri valiteta. Kohderyhmä ratkaisee toimiiko tämä mainonta vai ei.

Minulta mainonta menee useimmiten täysin ohi, en siis noteeraa sitä mitenkään.
Mistä tiedän tämän?

Olen ollut jo vuosia mukana vastaajana gallup-kyselyissä, joista useat kohdistuvat mainonnan vaikuttavuuteen.

Kysymykseen olenko nähnyt kuvattua mainontaa internetissä, olen lähes aina joutunut vastaamaan, että en ole. Tämä johtuu osin siitä, että en ole netin suurkuluttaja enkä käytä netin ilmaisia posti- ja tallennuspalveluita. Toisaalta olen jotenkin onnistunut sulkemaan nuo mainokset pois näköpiiristäni. Sisältö kiinnostaa, ei sen ympärillä pyörivät mainokset.
Tämä on vähän sama juttu kuin mennä kauppaan ostoslistan kanssa tai ilman listaa. Ostoslistan kanssa ei kaupasta tule ostettua mitään ylimääräistä, ilman listaa sen sijaan mukaan tulee yhtä jos toista ei niin tarpeellista.

Mainonnalla on arvonsa, ainakin minulle, silloin kun hakee jotain tiettyä tuotetta. Muulloin se on vain ympäröivää kohinaa.

Meitä ihmisiä on kuitenkin moneksi ja mainonta vaikuttaa meihin eri tavoin. Normaali tai sanoisinko rehellinen mainonta on kuluttajan kannalta harmitonta, joskin se saattaa joskus nyppiä.

Sitten löytyy myös vähemmän rehellistä mainontaa, johon jokainen netin käyttäjä on varmasti törmännyt. Nämä ”olet voittanut”- ja ”sinut on valittu”-tyyppiset mainokset on helppo tunnistaa. Niissä näennäisesti ilmainen tarjous on naamioitu henkilökohtaiseksi viestiksi.

Viestiin tarttuvalta kalastellaan jos jonkinmoista tietoa ja harmittomien tietojen lomaan saattaa lipsahtaa tietoja joiden antamista myöhemmin katuu. Esimerkkinä olkoon vaikka luottokortin tietojen antaminen voimassaoloaika ja varmistusluku mukaan lukien. Niitä kun tarvitaan kaupattujen lisäpalveluiden maksamiseksi tai jostain muusta syystä.

Onko tässä mainonnan reunustamassa tiedon valtatiessä sitten jotain vialla? Ei varsinaisesti, mutta näennäisen ilmaisuuden kaapuun totutetut ihmiset tottuvat tuohon ilmaisuuteen eivätkä maksulliset palvelut saa netissä jalansijaa. Maksullisilla palveluilla on kuitenkin etuja ilmaisiin verrattuna.

Kun maksaa jostain, voi myös vaatia jotain, vaikkapa vain tietoturvallista palvelua. Ja tietenkin voi olettaa, että palveluun tallennettuja tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eivätkä tiedot yllättäen muutu palvelun tarjoajan omaisuudeksi.

Tietenkään palvelun maksullisuus ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö NSA tai jokin muu vakoilujärjestö edelleen käy tietoja läpi ja hyödynnä sisältöä omiin tarkoituksiinsa. Tuo läpikäynti ei vain näy mainosbannereina ja muuna sisältöön liittyvänä viestintänä. Vakoilu on tarkoitus suorittaa kohteen tietämättä.

Verkkomainonta kohdistuu ensisijaisesti yksityishenkilöihin, mutta myös yrityksille tarkoitettu mainonta on yleistä. Vakoilu taas kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin netissä ja pilvipalveluissa toimiviin. Ja yritysten kohdalla kyse on aivan varmasti myös yritystietojen seurannasta ja puhtaasta teollisuusvakoilusta. Paras tapa välttää sisältöön liittyvää mainontaa, vakoilua ja tiedon väärinkäyttöä on sisällön salaaminen. Ainakin se hankaloittaa moista toimintaa.

Yritykselle salausjärjestelmiä on tarjolla, mutta yksityishenkilöille vähemmän. Käyttöönottokin on hankalaa, jos salaimen sattuu löytämään.

Ei liene vaikeaa ymmärtää, miksei esimerkiksi Google tuo salausjärjestelmiä kaikkien käytettäväksi. Sähköpostin sisällön skannauksessa ei ole mieltä, jos sisältö on salattu, eikä silloin myöskään kohdistettu mainonta ole mahdollista.

Toinen tapa välttyä mainonnalta tai yritysvakoilulta on käyttää hyviksi havaittuja ja tunnettuja kotimaisia palveluita. Todennäköisyys sille, että NSA pääsee kiinni suomalaisten palveluntarjoajien tallentamiin tietoihin on vielä kohtuullisen pieni. Mainonta kotimaistenkin palvelujen ympärillä on mahdollista, mutta se on pienempi paha kuin tietojen väärinkäyttö.

Vesa Mäntylä
Cloud Officer

2 Comments

Add yours
  1. 1
    PetteriP

    Mainosten piilottamiseen nettisivuilta on ilmaisia selain-plugineja useampiakin, mainosposti ja muu spammi filtteröityy yllättävän hyvin jopa ilmaisen Gmailin omalla suodatuksella ja ilmaisia tiedostosalausjärjestelmiä (jotka pienen askartelun jälkeen saa toimimaan jopa tausta-ajona, käsin koskematta ja huomaamatta, vaikkei nyt ihan hc-nörtti olisikaan) löytyy eri käyttöjärjestelmille. Ihan nyt täysin en tuota Mäntylän viestiä sisäistä että ”ilmainen” pilvi olisi vaikeaa tai toisi mukanaan suunnattomia hankaluuksia käyttäjälle.

    Toki asia on kuten kirjoituksessa todetaan: ilmaista lounasta ei ole. Joko NSA -lukee postit ja selaa tiedostot, (eikä tältä ole turvassa edes maksullisenkaan palvelun käyttäjä kaikissa tapauksissa. Yksityiselle kansalaiselle tai jopa pienelle yritykselle nuo ovat varsin varteenotettavia vaihtoehtoja. Ja kuten ulkoministeriön paljastunut tapaus osoitti, jos joku sen tiedon tiedon haluaa saada, se saadaan vaikka sisäverkosta tarvittaessa. Sama kai se on, vakoillaanko sinua omalla työasemallasi vai pilven levyltä.

    • 2
      Vesa

      Totta, ei nuo mainokset suunnattomia hankaluuksia tuota ja useimmille ne ovatkin pelkkää kohinaa. Pääsääntöisesti mainokset ovat ihan ok mutta silloin tällöin joku kuitenkin lankeaa niiden kautta tehtyyn tietojen kalasteluun tai tulee huijatuksi.

      Suodattimia ja salaimia löytyy ja niiden käyttöönotto on diginatiiveille kohtuullisen helppoa. Vielä kuitenkin löytyy paljon niitä joille tietotekniikka ei ole kiinteä osa jokapäivistä elämää ja erilainen virittely on lähes tuntematonta. Onneksi lähipiiristä usein löytyy tähänkin apua.

Comments are closed.