Näin saat verkoston toimimaan


280x260_mika_hypponenToimiva kumppaniverkosto on tasapuolinen ja innovatiivinen yhteisö, joka yhdessä asiakkaan kanssa kehittää tämän liiketoimintaa myös omalta kannaltaan fiksusti. Kun jokainen tietää paikkansa ja tuntee omat vahvuutensa, jäsenet täydentävät toistensa osaamista ja tietämystä.

Jokainen verkosto vaatii aktiivisia yksilöitä, jotka haluavat ja osaavat puhaltaa yhteen hiileen. Samalla se tarvitsee eri rooleissa toimivia henkilöitä: ideoijia, niitä joilla on kyky hahmottaa muutoksen vaatimukset, ja niitä, jotka pystyvät toteuttamaan muutokset.

Voiko esimerkiksi jalkapallojoukkue toimia ilman kapteenia tai valmentajaa? Kyllä, silloin kun joukkue syntyy yhteisestä innostuksesta. Mutta heti kun toiminta muuttuu vakavammaksi ja tavoitehakuisemmaksi, tarvitaan määrätietoista johtamista ja suunnittelua. Tällöin joukkueen yksilöt pystyvät paremmin keskittymään omaan suoritukseensa ja näkevät oman osuutensa vaikutuksen koko joukkueen onnistumiseen.

Verkoston toiminta perustuu pitkälti yhteisön sisäiseen luottamukseen. Sen ansiosta osapuolet työskentelevät yhteisten tavoitteiden ja päämäärien eteen. Parhaimmillaan työskentely on avointa ja läpinäkyvää, jolloin jokainen verkoston jäsen voi omalla työllään kehittää kokonaisuutta paremmin palvelemaan asiakasta. Samalla verkoston tulee olla jäsenilleen motivoiva ja innostava. Heidän tulee tuntea, että verkostosta on hyötyä myös heille.

Jokainen verkosto tarvitsee tukea, ohjausta ja tahon joka ottaa vastuun yhteisten asioiden tai epäselvyyksien selvittämisestä. Yrityselämässä tämä taho voi olla joko asiakas, jonka palveluita verkosto tuottaa, tai jokin muu taho, jolle tämä rooli on luovutettu. Kannattaa hyödyntää sitä verkoston jäsentä, jonka erikoisosaamista on kokonaisuuksien johtaminen ja verkostojen kehittäminen.

Tietotekniikkapalveluiden monitoimijaverkot vaativat toimijoiden välisiä sopimuksia ja yhteistyötä. Vanha totuushan on että ”ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki”.

Hyvän kumppaniverkoston aikaansaaminen edellyttää silti vain kolmea asiaa:

  1. Yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen selkeyttämistä
  2. Osapuolien välistä luottamusta
  3. Jäsenten motivaatiota työskennellä, ei vain omien tavoitteiden, vaan verkoston tavoitteiden eteen.

Tällaisen kokonaisuuden aikaansaaminen vaatii johtamista, joko hoidettuna verkoston yhteisvoimin (vertaisverkosto) tai yhden valtuutetun tekemänä (keskitetysti johdettu verkosto).

Olisiko tässä verkostojen suurin kompastuskivi? Jos kukaan ei johda kokonaisuutta, se ei etene, vaikka verkoston jäsenillä olisi yhteistä tahtoakin.

Verkoston johtaminen vaatii vahvaa näkemystä ja kokemusta kokonaisuudesta, mutta samalla herkkää kuuntelemista ja kommunikointia kaikkien osapuolten välillä. Kuten kaikessa johtamisessa, ohjauksen tulee olla kannustavaa ja selkeää. Huolella toteutettaessa nämä helpottavat yhteisten tavoitteiden seurantaa ja tekevät niiden mittarit koko verkostolle näkyviksi.

Tämä siis verkoston sisäisestä työskentelystä ja aktivoimisesta, kokonaan toinen asia on miten verkostoja, tai paremminkin verkostojen tuottamia palveluita hankitaan. Tästä ehkä myöhemmin lisää …