Toimitilaa pilvestä


280x260_pasi_lehmusHölmö omistaa enää dedikoidun konesalin. Fiksu ostaa kapasiteetin pilvestä, ja maksaa käytön mukaan. Miksi lähes kaikilla isoilla firmoilla on kuitenkin dedikoidut omat toimitilat, joista maksetaan vuokraa kaikista neliöistä? Joista puolet on jatkuvasti tyhjillään?

Meillä on Tampereella kaksi toimitilaa, parin kilometrin päässä toisistaan. Olen pikku hiljaa kartoittanut vaihtoehtoja sille, että siirtyisimme kaikki samoihin tiloihin. Samalla olen alkanut ihmetellä, kuinka vanhanaikaisia toimitilaratkaisut edelleen ovat.

Mitoitetaan työpistemääriä ja autopaikkoja. ”Annetaan vain puolelle henkilöstöstä autopaikat, niin sitten tulevat ainakin ajoissa töihin”. Minkä ihmeen takia tarvitsee ylipäätään tulla aamuruuhkassa toimistolle, ja palata iltaruuhkassa kotiin?

Myönnän, että perinteistä ajatteluakin tarvitaan. Tehdastyöt tehdään edelleen tehtaissa, ja potilaita hoidetaan terveysasemilla ja sairaaloissa. Mutta tavallista toimistotyötä – myyntiä, markkinointia, tuotekehitystä, sovelluskehitystä, HR- ja talouspalveluita – voi tehdä mistä ja milloin tahansa.

Jos hankin uudet tuliterät toimitilat Tampereelta, niin hintalappu on kutakuinkin miljoona euroa vuodessa. Se on paljon rahaa. Entäs, jos tarvitsenkin vain 80 prosenttia tiloista? Vai riittäisikö puoletkin?

Vai pitäisikö koko kuvio ajatella toisin päin? Entäs, jos maksankin tiloista vain käytön mukaan? Ihan, niin kuin maksan pilvipalveluista. Töitä tehdään joka tapauksessa satunnaisissa paikoissa, usein myös asiakkaan tiloissa. Tilatarpeet vaihtelevat, samoin henkilömäärät vaihtelevat. Nyt on tosi vaikea arvata tilatarvetta parin vuoden päähän.

Vuokrasopimuksen voisi tehdä jonkun valtakunnallisen toimistohotelliketjun kanssa. Ketjun pisteissä voit tavata kollegoita ja asiakkaita. Ja jos teet töitä kotoa käsin, firma maksaa kodin käytöstä tilavuokraa.

On hölmöä vuokrata enää itselle dedikoituja toimitiloja. Ennen oli ennen, nyt on nyt. Porukka liikkuu eri aikoihin eri paikoissa. Tilat makaavat tyhjillään. Tee vaikka testi ja laske toimistotilan käyttöaste jonain aamuna klo 10.30. Voit olla varma, että työpisteistä vain alle puolet on käytössä. Ja silti vuokraa maksetaan kaikista neliöistä kaikilta tunneilta.

Entäs sitten porukan yhdessäolo ja verkostoituminen? Hei, kamaan, tiloja on tarjolla ja vaikka aina perjantaisin voidaan kokoontua yhteen ja samaan toimistoon. Ja siellä sitten nimenomaan verkostoidutaan. Ei läppäreitä, ei kännyköitä, vaan pelkkää face-to-face-yhdessäoloa.

Jos kiinnostuit, suosittelen luettavaksi Tekesin julkaisua.

Siinä todetaan muun muassa, että ”Diginatiivit, jotka ovat syntyneet 1980−90-luvuilla, ovat eläneet koko elämänsä tietotekniikan kanssa. Heille fyysisen ja virtuaalisen läsnäolon ja yhteisön välillä ei ole merkittävää eroa”.

6 Comments

Add yours
  1. 1
    PetteriP

    Mikä tahansa älyttömyys jota tarpeeksi monta kertaa toistetaan, muodostuu de facto -totuudeksi, jota levitetään yhä laajemmalle, miettimättä lainkaan, onko koko hokemassa mitään totuuden hiventä. Niinkuin esimerkiksi tuo diginatiivi-juttu. Itse olen syntynyt huomattavasti ennen 80-lukua ja huomaan monissa asioissa ajattelevani ja toimivani kuten tämä paljon mainostettu ikäluokka. Pätee niin kommunikaatiotapoihin, työn- ja vapaa-ajan yhdistämiseen, etätyön tekemiseen, kuin virtuaalisten ja fyysisten tapaamisten samanarvoistamiseen. Oman elämän virtualisointi alkoi minulla noin vuonna 1990, aikana jolloin internet oli aika vähäisessä roolissa ja jostain www:stä ei tiedetty mitään. Tai Facebookista. Mutta silloin oli bbs:t ja modeemit. Enkä minä ainutlaatuinen tässä suhteessa ole.

    Ikä on numero, tärkeintä on ajattelutapa. Mutta ikä, tai syntymävuosi, on se yleisin luokittelutapa, jolla ihmisiä lajitellaan epäkelpoihin ja kelvollisiin. Niin rekrytoinneissa, irtisanomisissa kuin blogikirjoituksissakin.

    • 3
      PetteriP

      Täähän oli hyvä. Kiitos. Jos tuohon toimitila-asiaan palataan, niin Työväen teatteriin viitaten, se on kai se ja sama missä ne Youtube-linkit ja kollegoiden lähettämät mukamas-vitsikkäät sähköpostit lukee (ja keskeyttää varsinaisen työnteon 37 kertaa tunnissa). Päivänä muutamana luin jostain juttua newyorkilaisista duunareista jotka kokoontuvat nettikahviloihin tekemään töitänsä kun matka työpaikalle kestää liian kauan. Tai olemaan tekemättä töitä.

      Karvas totuushan lienee että valtaosa niin kutsutuista tärkeistä toimistotöistä hoituisi itsekseen, ja jopa paremmin, kun kukaan ei sorkkisi niihin. Tämän päivän valkokaulustyöläinen on kuin Chaplinin hahmo liukuhihnalla. Ei ole mikään oikeastaan muuttunut niistä ajoista. Jakoavain vaihtui hiireen. Ja jo Hawthorne -tutkimuksissa huomattiin 1930-luvulla että jos esimies huomioi työntekijän, vaikkei mitään muuta tekisikään, työteho nousee. Ei siis palkkaa lisää, ei parempaa työympäristöä, ei fiksumpia työkaluja. Vain läsnäoloa.

  2. 4
    Tuomas Levoniemi

    Fujitsu voisi rakentaa ”Pilvipalvelun”, joka hoitaisi kaikki tietotekniset haasteet joita tilan vuokraaminen pilvimalliin vaatisi. Esimerkki hyvin toimivasta mallista on http://www.citycarclub.fi palvelu, jossa autonvuokrauslogistiikka hoidetaa täysin tietotokenisesti ja avaimena toimii oma ”älytönkin” kännykkä.

  3. 5
    Pasi Tyrväinen

    Meni mutkat suoriksi:

    ”Hölmö omistaa enää dedikoidun konesalin. Fiksu ostaa kapasiteetin pilvestä, ja maksaa käytön mukaan. ”

    Tämä Talouselämä-lehden tiiserissäkin ollut väittämä laittaa mutkat sen verran suoriksi, että monessa tapauksessa mennään ojan pohjalle, ja pahasti. Harmi, sillä muuten kirjoitus on hyvä ja olen sen ajatuksista pitkälle samaa mieltä.
    Tuollainen ”Hölmö” voi nimittäin päästä puolta pienemmillä infrakuluilla kuin infraa pilvestä ostava. Tai jopa 90% halvemmalla, jos puhutaan pivisovelluksista (SaaS). Tämä tilanne tulee vastaan kun prosessointikuorma on tasaista jolloin pilvikapasiteetin myyjän korkea katetaso nousee määrääväksi tekijäksi. Samoin ”Hölmö” voi pärjätä paremmin jos tietoliikenne omiin taustajärjestelmiin on intensiivistä.
    Yleensä pilvikapasiteetin käyttö tulee edullisemmaksi lyhyillä tai vaikeasti ennustettavilla kuormilla. Omaa konesali-investointia ei kannata tehdä pelkää joulunalusmyynnin piikkiä tai uuden palvelun mahdollista maksimikysyntää varten, niissä pilvikapasiteetti tulee helposti monta kertaa edullisemmaksi.
    Paitsi tietysti tapauksissa, joissa tallennuskapasiteetin tarve on suurempi kustannuserä kuin prosessointikapasiteetti. Tai sovellsuten välinen kommunikointi muuttaa kustannusjakaumaa. Tai käsitellään tietoa, jota ei saa siirtää rajan yli jne.
    Useissa tapauksissa edellisten yhdistelmänä käytettävä hybridipilvi tuottaa edullisimman ratkaisun, mutta sekään ei aina ole kustannustehokkain.
    Mutta muutoin kiitokset hyvästä artikkelista.
    Tarkempaa tietoa kustannuksista eri tapauksissa löytyy esimerkiksi artikkelista ”Economic Aspects of Hybrid Cloud Infrastructure: User Organization Perspective,” Information Systems Frontiers 14 (4), 2012. 845-869 joka on ladattavissa täältä: http://www.it.jyu.fi/users/m/mazhelis/pdf/article.2011.economicaspects.ISF.preprint.pdf
    Tai täältä: “Role of Acquisition Intervals in Private and Public Cloud Storage Costs,” Decision Support Systems. 2014.

    • 6
      Pasi

      Joo, sorry, tiiseri oli provosoiva, eikä edes oikein osunut varsinaiseen asiaan. ”Konesalipilven” kautta hain uutta ajattelua nimenomaan toimitiloihin. Molemmilla aluiella(konesalit ja toimitilat) perinteisillä ratkaisuilla on paikkansa, ehkä pysyvästikin. Ja ”hölmö” oli huono sanavalinta, pahoitteluni.

Comments are closed.