Helppo on uusi tehokas


TuomasLevoniemiVapaa-ajattelijan päiväkirjasta, osa 7

Tavisduunari ei tietenkään halua horjuttaa työnteon ja työvälineiden status quota. Kyseenalaistamalla kertyy helposti vain lisää rästitehtäviä. Tässähän ei ole mitään uutta, mutta entäs jos väitän, että kehittäjäthän ne vasta ovatkin jumissa vakiintuneisiin malleihin? Onhan heidän järkevää hyödyntää ratkaisuja ja tuotteita, jotka varmasti myyvät. Moni myös uskoo vilpittömästi, että menneisyydestä voidaan ammentaa taattuja menestystarinoita tulevaisuuttakin varten.

Tietotekniikkateollisuus on nojannut täysin kasvun ja kiireen arvoihin. On tuotu jatkuvasti markkinoille uusia laitteita, sovelluksia ja palveluita. Nämä on insinööri tehnyt toiselle insinöörille. Uutta pc-hankintaa on perusteltu sillä, että nopeammalla koneella työn saa nopeammin tehtyä ja toimistosovelluksen 105 uutta ominaisuutta nostavat taas työtehoa huomattavasti. – Näin varmasti kävisikin, jos myös ihminen olisi kone, jonka voisi päivittää uuden laitteen myötä!

Jatkuvaan kasvuun perustuva malli on toiminut niin kauan, kun asiakasyrityksen it-osasto on jatkuvasti ostanut uutta rautaa ja ohjelmistolisenssejä. Nyt jatkuvan kasvun ajatusta kyseenalaistetaan. Prosessoritehon kasvuun verrattuna ihmisen suorituskyky ja tuottavuus on noussut hyvin vähän 10 viime vuoden aikana. Harva osaa käyttää yhtään niistä hienoista ominaisuuksista, joita viiden viime vuoden aikana on tullut toimistosovelluspaketteihin. Useimmiten meitä lähinnä ärsyttää, kun tutut napit ovat eri paikassa kun eilen.

Tämän ajan muotitermi on kasvun vastapainona downshiftaus (= kohtuullistaminen, leppoistaminen, vapaaehtoinen vaatimattomuus). Downshiftaaja hidastaa omaa elämäänsä keskittymällä oleelliseen, ottamalla itselle tilaa ja karsimalla turhan tekemisen. Hidastamisessa keskitytään tuloksiin ja onnellisuuteen, ei maksimaaliseen määrään.

Voisi ajatella, että hidastaminen on käänteinen arvo kovalle kapitalismille, jossa tuijotetaan numeroita ja ylöspäin sojottavia käyriä. Olen kuitenkin eri mieltä. Hidastaminen voi hyvinkin olla malli, jolla sekä työn tuottavuus että henkilökohtainen elämä menee aivan uusille urille.

Tietotekniikassakin voi jo havaita downshiftauksen merkkejä. Siihen viittaa muun muassa yleistyvä tapa tehdä työtä paikasta ja ajasta riippumatta. Tämän mahdollistavat uudenlaiset työvälineet.

Mobiili- ja tabletti-vallankumous on siirtänyt fokuksen pysyvästi helppokäyttöisiin ohjelmiin ja laitteisiin. Ne voi itse päivittää. Ohjelmien käyttö sujuu ilman kursseja. Ohjelmat myös pitävät lupauksensa. Niissä ei ole yli tuhatta turhaa ominaisuutta. Jokainen voi kasata pikku ohjelmista kokonaisuuden, joka auttaa päivittäisen työn tekemisessä.

140707.safeisrisky

Tämän takia myös it-alalla fokus on siirrettävä työn älykkääseen tekemiseen. Pois insinöörien ja prosessorien nopeuskertoimista, muistin määrästä tai toimistopaketin hengästyttävistä ominaisuuksista. On palattava juurille. Mihin laitteita tarvitaan? Ovatko ne olemassa, jotta työ tulee tehtyä, vai siksi, että megahertsit surraavat ja muistia on maksimaalisesti? Vai onko laitteiden tarkoitus helpottaa elämää? Toimia itse asiassa tallentimina ja toistimina, jotka ovat niin helppoja käyttää, että lapsikin sen osaa?

Koko ajan tulee uusia kännykkä- tai tablettifilosofian mukaan toimivia laitteita ja sovelluksia. Suuri kysymys on, miten nämä kaikki toimivat yhdessä suuremmassa organisaatiossa. Väitän, että vähitellen tietotekniikan painopiste siirtyy ratkaisukerroksiin, jotka punovat yhteen uudet ja vanhat laitteet ja sovellukset. Oikealla tiellä ollaan, kun tämän päälle lisätään kätevä itsepalveluliittymä, jolla perustehtävät on helppo hoitaa. Liittymän saa tietenkin mutkattomasti ja turvallisesti pilvestä. Kun tähän vielä yhdistetään fiksumpaa työnteon mallia tukeva koulutus, ollaan oikealla tiellä älykkääseen työympäristöön. Kaiken tekniikan pitää olla käyttäjille näkymätöntä ja mahdollisimman helppoa.

  • Tuomas Levoniemi toimii kehityspäällikkönä Fujitsun Managed Service -yksikössä.

+ There are no comments

Add yours