Toimiva organisaatio ei tarvitse sankareita


MikkoLaaksonenMaailma rakastaa sankareita. Suuren johtajan odotetaan johdattavan laumansa eeppisiin voittoihin tai yksittäinen taistelija voittaa koko sodan muiden puolesta. Luemme silmät kiiluen sankaritarinoita, joissa seikkailevat vaikkapa Antti Rokka, MacGuyver tai Rambo. Kaikilla on omat suosikkinsa 😉

Yritysmaailman todellisuus on toisenlainen. Johtajuuden merkitys on muuttunut. Jotkut jopa väittävät, että johtajia tai managereita ei tarvita ollenkaan. Itse uskon kuitenkin, että johtaminen tai itse asiassa managerointi on välttämätön paha.

Maailma olisi varmasti parempi paikka, jos kaikki voisivat olla tuottavia ja luovia tai voisivat toteuttaa itseään, eikä aikaa kuluisi turhaan excel-työlistojen ja statuspalavereiden pyörittelyyn. Toisin sanoen: Mihin tarvitsemme byrokraatteja? Eikö olisi hienoa, jos tiimit toimisivat sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja mahdollisimman autonomisesti tai ainakin niiden managerointi olisi automatisoitu?

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että motivoitunut ja hyvin johdettu tiimi on tehokkaampi ja tekee parempaa laatua kuin mikromanageroinnilla tuskastettu porukka.

Mikromanagerointi eli pienimpienkin yksityiskohtien johtaminen on ollut jo jonkin aikaa pois muodista. Aiheesta oli taannoin mielenkiintoinen artikkeli Suomen Kuvalehdessä. Jutussa haastateltiin Supercellin Ilkka Paanasta (SK 6.6.2014). Hän haluaa olla maailman ”Least Powerful Chief Executive”. Tällainen kehitys viekin johtajuutta ja managerointia enemmän sivuosaan. Samalla se painottaa motivoitunutta ja osaavaa tekijäporukkaa, joka tekee duunia intohimoisesti yhteistä tavoitetta kohti.

Jos emme tarvitse sankarijohtajia, niin tarvitaanko työelämän rock-staroja eli suorittavan tason yli-ihmisiä tekemään yliluonnollisia sankaritekoja, jotka vastaavat koko muun tiimin yhteisiä aikaansaannoksia?

Ei tarvita. Sankaruus voi itse asiassa olla haitallista organisaatiolle tai tiimille, vaikka sen takana onkin usein hyvä ja inspiroiva tarina. Nykyaikana työelämän saavutukset ovat melkein poikkeuksetta ryhmän aikaansaannoksia. Yksilön nostaminen jalustalle voi viedä huomion pois toisesta enemmän kriittisestä tekemisestä.

Sanotaankin, että se joka pitää kovinta meteliä harvoin on huoneen tärkein ihminen.

Hyvä johtajuus voisikin olla sellaista pelisilmää, että osaa muodostaa ns. dream teamejä, ryhmiä jotka saavat hienoja asioita aikaan ja ovat enemmän kuin osiensa summa. Hyvä johtaja luo ryhmälle oikeanlaisen vision, toimintaympäristön ja tavoitteet, jotta se voi kukoistaa.

Olisi myös kiinnostavaa tutkia, onko sankaruus ja yksilösuorittaminen yhtä kiinnostava konsepti naisille kuin se tuntuu olevan meille miehille. Löytyisikö tästä yksi selitys sille miksi Suomessa on vähemmän naisjohtajia kuin muualla maailmassa.

Modernin organisaation voima on yhteistoiminnassa ja yhteisöllisen tehokkuuden kulttuurissa. Ihanteellinen organisaatio toimii tasapainossa, kollektiivisessa flow-tilassa. Yksittäiset sankarit järkyttävät helposti tätä tasapainoa. Muistetaan siis nostaa jalustalle yhteiset saavutukset ja tiimit, eikä anneta liikaa sijaa turhalle alfailulle.

5 Comments

Add yours
  1. 3
    Tuomas Levoniemi

    Olen vahvasti sitä mieltä, että töiden pillkominen pieniin osiin saattaa parantaa projektin hallintaa ja tehdä siitä ”helpommin” mitattavan, mutta työn laatu heikkenneen. Töntekijöiltä katoaa syy / seuraus- suhteet omaan tekemiseen / tekemättömyyteen. Ei välttämättä tiedetä edes kenelle työtä tehdään ja mitä tarkoitusta varten. Tästä seuraa leipiintyminen ja motivaation laskeminen. Ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläine, joka tykkää elää ryhmässä ja tietää mitä ja miksi jotain tehtävää tehdään. Joskus näissä ”IT- hommissa” ihmetyttää miten yksinkertaiseen tehtävään, joka pakon edessä Major Problem tilanteesa hoidetaan 2-3 tunnissa voi kestää prosessia noudatellen 2-3 viikkoa !

    • 4
      Mikko Laaksonen

      Niinpä. Toisaalta ehkä joku toimintamalli tai prosessi sopii toiselle tiimille tai funktiolle paremmin kuin toiselle?

      Olisiko pääasia aina keskittyä tavoitteen täyttymiseen, tuloksellisuuteen ja valita sitten aina se tapa johtaa/manageroida, jolla tiimi saadaan motivoitua ja sitoutettua.

      Tässä kyllä on sitten vastuuta koko tiimillä kehittää toimintaa, varsinkin jos homma ei tunnu etenevän.

  2. 5
    Sami

    Hyvä johtajuus katsoo aina eteenpäin. Hyvä johtajuus katsoo taakseen, osatakseen korjata joukkojensa suunnan. Hyvä johtajuus ymmärtää visionsa ja tavoitteensa, sekä osaa iteroida niitä työntämättä lumipalloa vuoren rinteeltä. Halusi sankaruutta tai ei, hyvä johtajuus on yksinäistä edessä seisomista.

Comments are closed.