Pankkiholveissa kulta vaihtuu dataksi


MikkoLaaksonenEspanjan toiseksi suurin pankki Banco Bilbao Vizcaya Argentaria, BBVA, panostaa isolla kädellä digitalisaatioon. BBVA on muuten liikevaihdolla mitattuna noin kaksi kertaa Nordea-konsernin kokoinen.

On virkistävää tutkia, mitä BBVA kehittelee Madridissa sijaitsevassa innovaatiokeskuksessaan. Rahoitusalan digitaalisen innovaation laboratoriona toimivalla rakennuksella on kiehtova historia, sillä se on aikaisemmin toiminut niin palatsina, vankilana kuin teurastamonakin.

Pankki kehittää online-maineeseen perustuvia luotto- ja vakuutuspalveluita sekä sosiaalisia pankkipalveluita, luo integraatioita eri palveluiden välille ja tutkii kryptovaluuttoja. Pankki on myös yhtenä ensimmäisistä suurista pankeista investoinut kryptovaluuttoihin, kun se osti osuuden Coinbasesta, sanfranciscolaisesta bitcoin-yrityksestä. Myös Fujitsu on jo pidemmän aikaa tuonut innovaatioita markkinoille yhdessä pankin kanssa, esimerkiksi käteisautomaattien puolella.

Lisäksi pankki tutkii, voisiko se louhia suuria datamääriä asiakkaidensa vakuutusmaksujen ja maksuvalmiuksien todentamiseksi. Tässä pankkia kiinnostaa se, miten eri lähteistä koottu ”online-maine” auttaisi optimoimaan toimintaa ja tarjoamaan parempia palveluita asiakkaille.

Tärkeää on myös, että innovaatiokeskus rakentaa edelläkävijän imagoa.
BBVA:n digitaalisen liiketoiminnan johtaja Teppo Paavola sanookin, että koska digitalisaatio tapahtuu joka tapauksessa, on parempi olla mukana siinä. Kyseinen video on muuten SEP:n (Startup Europe Partnership) julkaisema. Toinen asia jonka Paavola nostaa esiin on se, että innovaatio ei välttämättä tapahdu suurissa yrityksissä, mutta toisaalta pienempien yritysten ja startuppien ongelma on skaalautuvuus.

Eli miten saada uudet innovaatiot käyttöön luotettavasti, skaalautuvasti ja järkevästi hallinnoituna – sekä teknisesti, että sopimuksellisesti?

Ei ole ihan uusi idea, että suuremmat yritykset toimivat selkänojana pienemmille yrityksille. Uskon itse, että nykyiset it-palveluntarjoajat kehittyvätkin ”superintegraattoreiksi”, jotka tarjoavat markkinoiden uusimpia teknologioita ja palveluita riippumattomasti palvelukokonaisuuksina asiakkaille.

Kollegani Mika Hyppönen kirjoitti vähän aikaa sitten erinomaisen, hieman teknisemmän blogin aiheesta.

Miksi näin? Koska suurelle osalle yrityksistä oman teknologiayksikön perustaminen it-yksikön lisäksi on kallista, hidasta ja vaikeaa. Se on suuri liiketoiminnallinen riski tai taloudellinen mahdottomuus.

Mitä hyötyjä yritykset ja organisaatiot saavat siitä että ostavat palvelukokonaisuuksia integraattoreilta? Olen hieman jäävi sanomaan, mutta tässä ajatuksen aihetta:

  • Tekninen tuki ja hallinta: Monesta osasta koostuvan teknisen kokonaisuuden tuki on hyvä saada yhdestä paikasta. Muuten tuloksena on monta tukipistettä ja tehottomuutta.
  • Sopimushallinta ja kaupallinen tuki: Sama kuin teknisellä puolella. Eikö olisi mahtavaa, kun erilaisten teknologioiden sopimukset hoidettaisiin yhden master agreementin kautta?
  • Skaalautuvaa ja tuotantotasoista kokonaispalvelua: Pienet toimijat tai sirpaleinen hankintamalli aiheuttavat monimutkaisuutta. Kun ostaa palvelun kokonaisuutena runkosopimuksen puitteissa ja yhtenäisillä mittareilla, homma pysyy hanskassa.

Viimeisenä, muttei mielestäni vähäisimpänä, on yhdessä tekeminen. Hyvän kumppanin kanssa työskentely on enemmän kuin osiensa summa. Hyvä kumppani osaa auttaa myös strategian ja tavoitteiden asettamisen kanssa.

Teknologiallahan ei ole arvoa ennen kuin sitä käytetään hyödyllisesti. Kannattaa valita sellainen kumppani, joka osaa auttaa saavuttamaan liiketoiminnan tavoitteesi kokonaisvaltaisesti, niin kustannusten ja riskien minimoinnin kuin kasvunkin osalta.

+ There are no comments

Add yours