Millainen johtajuus puree suomalaiseen?

Millainen johtajuus puree suomalaiseen?


MikkoLaaksonenTarvitseeko johtajan olla mukava, jos hän takoo tulosta? Mitä jos johtaja onkin maailman ihanin ihminen, mutta töissä tyranni? Kuinka paljon päättäväisyyttä johtaja tarvitsee?

Viime aikoina on taas puhuttu suomalaisesta johtajuudesta, kun on puitu murroksen läpikäyneiden yritysten ex-johdon piirteitä, startup-yritysten johtamistapoja, poliittisen johdon semanttista antia ja monia johtajavaihdoksia niin pörssiyhtiöissä kuin julkishallinnossakin.

Monilla luovilla ja uraauurtavilla aloilla, joilla tarvitaan visionääristä ja vahvaa suuntaa näyttävää johtamista, löytyy mutu-tuntumalla myös niitä hieman hankalampia johtajapersoonia. Helsingin Sanomat kirjoitti taannoin ansiokkaan jutun Elon Muskista ja hänen komplekseistaan. Steve Jobs tunnetusti oli hankala. Nyt Nokian Ollilaa on syytetty turhankin äkkipikaisesta luonteesta, ainakin johtajaroolissaan. Äkkipikaisuutta vai sitä suomalaisten leipälajia ”management by perkelettä”?

Oli miten oli, ainakin osa näistä kiivaista ja ahdistuneista johtajista on saanut aikaan todella merkittäviä asioita.

Uudemman koulun luovissa teknologiayrityksissä ei aina uskota hierarkiaan, mutta sitäkin enemmän itseohjautuvuuteen, matalaan organisaatiorakenteeseen ja selkeään tekemiseen. Nämä yritykset yrittävät pitää byrokratian minimissä ja johtajaroolit maanläheisinä.

Haasteena on säilyttää jouheva tekeminen, kun yritys kasvaa ja vakiintuu.
Niin kauan kuin työntekijämäärä pysyy alle sadassa, tai ehkä jopa alle 500:ssa, kohtalaisen matala organisaatiorakenne ja startuppimaisuus toimivat. Kun yrityksen koko kasvaa tuhansiin työntekijöihin, puhumattakaan satojen tuhansien työntekijöiden globaaleista toimijoista, hallinnolliselta kerrokselta ei voi välttyä.

Viimeaikaista keskustelun perusteella vain yksi asia on varma. Jos suomalaiset eivät kaikki tarkalleen tiedä mitä he muutoksessa haluavat, he ainakin äänekkäästi kertovat mitä he eivät halua. Tämä aiheuttaa ajoittaista päänvaivaa varmasti niin poliittiselle kuin yritysjohdollekin.

Suomalaiset arvostavat asiaosaamista ja meitä sanotaan insinöörikansaksi. Meillä ei p:n puhumisella pärjää, vaan täytyy puhua asiaa. Kyllä jämpti on niin. Toisaalta monesti valitetaan karismaattisten johtajien puuttumisesta. Väännä nyt sitten tilastoista karismaa.
Uuden luominen voi harvoin perustua varmuuteen tai faktoihin. Siksi, että se on uuden luomista. Jota Suomessa tarvitaan tällä hetkellä kipeästi.

Haluamme konsensusta, ja haluamme, että kaikilla on hyvin. Toisaalta kaipaamme vahvaa johtamista, ja vaadimme johtajilta tuloksia.

Herravihastakin meillä on puhuttu tai ainakin norsunluutorneista. Moni näkee vieläkin johtajat ja päätöksentekijät vaikeasti lähestyttävinä.

Silti meillä on hyviä, jopa erinomaisia johtajia. Ihan niin kuin hyviä ja erinomaisia työntekijöitäkin. Erilaisiin tilanteisiin tarvitaan erilaista johtajuutta.

Kaksi johtajan ominaisuutta nousee ylitse muiden:

  • Johtajan pitää olla eteenpäin katsova, jos ei nyt visionääri, niin vähintään selkeästi viemässä yritystä eteenpäin kohti tulevaisuutta.
  • Johtajan täytyy olla innostunut. Silloin hänen kanssa on jännittävää ja motivoivaa työskennellä. Into tarttuu ja säteilee koko organisaatioon.

Näin myös suuret yritykset voivat säilyttää tekemisen riemun.

2 Comments

Add yours
  1. 1
    Janne Hassi

    Hyvää tekstiä Mikolta,

    viime viikolla johtajuutta avattiin monituhantiselle kuulijajoukolle Nordic Business Forumissa. Yksi tilaisuuden pääpuhujista oli johtajuus-guru John C.Maxwell.

    Vaikka aihe tuntui paikan päällä ehkä kuulijoille itsensä selvyydeltä some täyttyi lukuisista synninpäästöistä ja yhteenvedoista viikonlopun aikana.

    Vanha kollegani Marja Mokko ei varmaan pahastu jos lainaan hänen tekstiä tukemaan Mikon ajatuksia.

    ”Johtajuuden viisi tasoa

    5. Pinnacle (huippukohta) – Ihmiset seuraavat sinua siksi kuka olet ja mitä edustat

    4. Person Development (yksilön kehitys) – Ihmiset seuraavat sinua sen vuoksi, mitä olet tehnyt juuri heille

    3. Production (tuottavuus) – Ihmiset seuraavat sinua sen vuoksi, mitä olet tehnyt yrityksen hyväksi

    2. Permission (lupa johtaa) – Ihmiset seuraavat sinua koska haluavat

    1. Position (asema) – Ihmiset seuraavat sinua koska olet asemaltasi johtaja

    – Useimmat johtajat eivät koskaan nouse ykköstasoa korkeammalle. Heillä on joukko alaisia, jotka halveksuvat johtajaansa avoimesti ja jopa vihaavat häntä, Maxwell totesi hieman surullisena.

    – Ykköstason yrityksessä alaiset tekevät päivittäin vain juuri sen verran, että heitä ei irtisanota.

    Astu alas tornistasi

    Maxwellin mukaan johtajuus ei koskaan ole synnynnäistä, eikä kukaan kasva johtajaksi ilman vuosikymmenien kokemusta. Sen sijaan kuka tahansa voi oppia johtamaan, se vain kestää pitkään.

    – Et voi varsinaisesti opettaa johtajia. Johtajia täytyy marinoida, ja pitkään, painottaa Maxwell. – Tärkeintä on luoda yritykseen johtamisen kasvamista edesauttava kulttuuri. Kyseessä on pitkä, hidas ja päättymätön prosessi.

    Hyvässä yrityksessä johtaja ymmärtää, että hänen tehtävänsä on luoda alaisilleen mahdollisuuksia menestyksiä, mikä vaatii astumista johtajuuden tornista alas tekemisen tasolle.

    – Sinun on lisättävä arvoa alaisiisi, ei itseesi, Maxwell painotti.”

+ Leave a Comment