Piilaakso vastaan Pietarsaari

Piilaakso vastaan Pietarsaari


TommiRinnemaaaYle kertoi television pääuutislähetyksessään syyskuussa nykynuorten kommunikointitavoista. Valitettavasti uutinen jäi kertomatta.

Esimerkkitapaukseksi uutiseen valitun teinin bussimatka kuluu WhatsAppin, Twitterin, Instagrammin, Snapchatin ja joskus jopa Facebookin äärellä.

Leppoisan teinitarkastelun rinnalla olemme samanaikaisesti seuranneet uutisvirtaa, joka on täynnä innostunutta puhetta digitalisaatiosta. Digitalisaatio muuttaa Suomen perinteisten toimialojen rakenteen ja toimintatavat, luo aivan uudenlaista työtä Suomeen ja nostaa eturintamaan koulutetun suomalaisen työntekijän. Kukapa ei olisi innoissaan tästä Suomen uudesta mahdollisuudesta.

Miksi busseissa istuvat teinimme käyttävät kuitenkin amerikkalaisia mobiilisovelluksia amerikkalaisiin sovellusalustoihin perustuvissa puhelimissaan? Hetken päästä nämä samat teinit ovat työpaikkojen kahvikoneiden äärellä tekemässä päätöksiä yritysten digitalisointihankkeista – tai ainakin osallistumassa niihin.

Katsotaan vielä faktoja. Montako eurooppalaista yritystä on maailman 20 suurimman julkisesti noteeratun niin sanotun internet-yhtiön joukossa?

Nolla.

Euroopassa sekä mobiililiittymien että mobiililaajakaistaliittymien suhteellinen osuus on korkeampi kuin Yhdysvalloissa, mutta mobiilisovellusmarkkinoilla kansainvälisiä menestystarinoita on huimasti vähemmän kuin amerikkalaisilla – tai kiinalaisilla.

Suomalaisten läpimurto on näkynyt lähinnä peliteollisuudessa. Se on äärimmäisen hienoa, mutta asumiseen ja majoittumiseen, liikkumiseen, ruokaketjuun ja terveydenhuoltoon kuluu monin verroin enemmän euroja kuin viihteeseen. Miten suomalaiset yritykset ja organisaatiot saadaan tekemään seuraavat airbnb:t ja uberit?

Mikään sääntö ei estä suomalaisia menestymästä loistavasti uudella digitalisaation aikakaudella ja luomasta huikeita menestystarinoita. Niitä syntyy suomalaisten osaamisella varmasti.

Onnistuminen ei kuitenkaan tapahdu pelkästään sanomalla toive ääneen, jos sense of urgency puuttuu. Ilman pakonomaista muutoshalua saamme vain tsunamin, koska digitalisaatioaalto ei tuo rantaan pelkästään hyviä uutisia. Globalisoitunut ja pilveistynyt maailma on jo suurelta osin tasoittanut yritysten kilpailukentän ja näemme jo kuinka valkokaulustyön uusjako etenee. Haalarityön muutoksesta ei kai enää tarvitse erikseen puhuakaan. Poliittisesti voi kuitenkin olla kova paikka myöntää, että perinteistä digitalisoituvaa työtä siirtyy yhä enemmän pois Suomesta ja suomalaisten pitää ponnistella yhä enemmän löytääkseen alueita, jotka eivät ole vielä täysin hyödykkeistyneet.

Muutoksen hienous onkin juuri siinä, että pietarsaarelainen osaaja pääsee kilpailemaan haluamilleen markkinoille yhä helpommin. Digitalisoituvat toimialat avaavat kilpailun, ja pietarsaarelainen menestyy kisassa piilaakson tekijöitä vastaan, kunhan oikea osaaminen kohtaa oikean asiakkaan.

+ There are no comments

Add yours