Voittaja osaa pelata kahdella kädellä

Voittaja osaa pelata kahdella kädellä



JariMielonen
Liiketoiminta muuttuu nykyään harvinaisen rajusti ja ennennäkemättömästi. Kuin yrittäisi tehdä käsijarrukäännöstä liukkaalla jäällä ja jatkaa menosuuntaan kyntämättä ojan pohjaa.

Käsite VUCA (Volatile, Uncertain, Complex, Ambiguous) on sotilassanaston uusi termi, koska disruptiiviset (häiritsevät tai vanhoja rakenteita murtavat) innovaatiot perustuvat toimialan radikaaliin uusiutumiseen. VUCA-ympäristössä kilpailuedun idea on kuollut jo syntyessään. Tämä voi vakavasti rampauttaa perinteisen yrityksen selviytymiskykyjä.

Esimerkiksi maailman talouseliitin vuotuisessa Davosin kokouksessa yritysjohto, poliitikot ja tutkijat käyttivät viimeksi valtavasti aikaa digitalisoitumisen ja automaation vaikutusten pohtimiseen.

Kiristynyt kilpailu muuttaa dynamiikkaa voimakkaasti kaikilla toimialoilla. Kärsijöiksi joutuvat usein vakiintuneet toimijat, joiden asemaa uhkaavat uusia liiketoimintamalleja käyttävät keltanokat.

Yrityksissä ongelma ymmärretään vasta, kun siihen on löydetty jokin ratkaisu. On inhimillistä pyrkiä ratkaisemaan huomisen tuomia ongelmia nykyhetken työkaluilla, mutta myös vaarallista. Jos ajatuskehikko on ohjelmoitu nykyhetkeen, emme näe metsää puilta. Tämä johtaa siihen, että epävarma johto korostaa nykyisyyden tärkeyttä ja väheksyy huomisen mahdollisuuksia kääntäen ne lyhytaikaisiksi uhiksi. Alamme elää loppuelämämme viimeistä päivää.

Strategiatyössä oravanpyörään jumittumista kutsutaan inertialoukuksi. Tällöin asiat pyritään tekemään aina samalla tavalla. Ulkoisen paineen takia energia keskittyy yhä enemmän sisäisten ongelmien käsittelyyn ja toisten syyttelyyn. Samalla herkkyys ulkoiselle toimintaympäristölle alkaa hävitä. Strategiatyöstä tulee lomakkeiden täyttämistä, tulevaisuuden ennustaminen tehdään Excelissä, ja rakenteiden uudistamisella korvataan substanssipohjainen älyllinen ajattelu.

Olemme siis illuusiopohjaisen johtamislogiikan vankeja ja yritys kairaa negatiivisen kassavirran viitoittamaa polkua. Tämä on yksikätisen johtamisen valtatie.

Köyhiin oloihin syntynyt tennistähti Serena Williams oli uransa alussa kolmen tekijän varassa: maila, pallo ja toivo. Hän pelkäsi sydämestään ensimmäistä ammattilaisottelua. Yleisön kannustusten sijaan hänelle huudettiin rasistisia ja epäuskoisia kommentteja. Ottelun jälkeen hän päätti, että mitä tahansa pelkoja hänellä onkaan, tahto voittaa olkoon aina vahvempi. Ja Serena ei ole vasen- tai oikeakätinen, vaan hän opetteli pelaamaan molemmilla käsillään, joiden lyönnit yllättävät aina vastustajan.

Miten tämä liittyy kaksikätiseen johtamiseen?

Ict-maailma jakautuu kolmeen segmenttiin: hidas, nopea ja varjo-ict. Hidas ict on Mode1-maailma, joka perustuu nykyisiin ratkaisuihin ja niiden modernisointiin.

Nopea ict on Mode2-maailma, joka rakentuu sekä teknologisiin että liiketoiminnan logiikkaan liittyville innovaatioille.

Varjo-ict taas siirtää ostamisen liiketoimintajohdolle, joka on kyllästynyt odottamaan tietoteknisten organisaatioiden jargonin takana olevia todellisia ratkaisuja.

Kaksikätisyys tarkoittaa, että meidän on tehtävä eri suuntiin vaikuttavia asioita yhtä aikaa, jotta voimme menestyä.

Meidän on ylläpidettävä ja jatkokehitettävä hitaan ict:n voimavaroja, joilla nykyinen kassavirta tehdään. Sen rinnalla – samanaikaisesti – meillä pitää olla vahva ote uusien liiketoimintojen ja niitä tukevien ratkaisujen kehittämiseen.

Ilman kaksikätisyyttä organisaatiot kuolevat pois. Yhdysvalloissa on todettu 40 menestyneimmän organisaation tulosten perustuvan vahvaan kaksikätisyyteen. Suomessa vahvimpia esimerkkejä on Kone, joka on pystynyt uusiutumaan ja luomaan vahvan, ennakkoluulottoman tavan lähestyä markkinoita.

Fujitsu on julkistanut bimodal-ict:n konseptin, joka tarkoittaa tasapainoista toimimista muuttuvassa ”mode-maailmassa”. Kehitämme omaa johtamistamme yksikätisestä kaksikätiseksi, ja olemme valmiita ottamaan tulevaisuuden haasteet vastaan kuten Serena Williams ensimmäisessä pelissään.

Yksinpeliä tämä ei kuitenkaan ole, vaan meidän tulee saada laaja ja peloton rintama. Siinä tarvitaan koko arvoketjua ja eri rooleissa olevia kollegoja, kumppaneita ja asiakkaita Suomessa ja maailmalla. Ehkä tärkein päätös pitää tehdä kuitenkin korvien välissä. Kysy itseltäsi: mitä tekisin, jos en pelkäisi?

Jari Mielonen
(Motto: If there’s a Will, there’s a Way)