Älä anna Big Datan häikäistä

Älä anna Big Datan häikäistä


SamiSaisa-croppedKuten viimeksi lupasin, palaan digitalisaation tuottavuuslupauksen lunastamiseen nyt IoT-silmälasit päässäni.

Internet of Things, IoT, on maailmoja muuttava digitalisaation mahdollistaja ja liiketoimintamallien mullistaja. Maailma, joka täyttyy verkkoon kytketyistä laitteista, mittareista ja antureista ja johon suoltuu dataa jatkuvana virtana kaikkialta ja kaiken aikaa. Hienoimmissa puheissa oikein Big Dataa.

Ilman suunnitelmallista hyötykäyttöä datamassojen kerääminen on puhdasta hukkaa liiketoiminnalle. Jos antureiden tuottamaa dataa hyödynnetään vain perinteisen raportoinnin ja BI-dashboardien kautta, voidaan kyllä ymmärtää toiminnan trendejä, muttei muutosten syitä.

Mutta jos dataa käytetään myös prosessien virtaustehokkuuden analysointiin ja asiakasarvojen mittarointiin, kyetään prosesseja ymmärtämään huomattavasti tarkemmin ja nopeammin.

Erityisesti, jos operatiivinen BI-data ja virtauskuvaukset viedään automaattisen reaaliaikaisen prosessianalyysin välineisiin (Business Process Discovery tai Business Process Mining), asiakasarvon mittareita ja virtaustehokkuutta voi seurata jopa täysin reaaliajassa. Se toki edellyttää, että kaikki laskentaan käytettävä data saadaan prosesseista käyttöön reaaliajassa, eli juuri niistä BI-tietovarastoista, joihin mullistava IoT-laitteiden kirjo on Big Datansa jemmannut.

Reaaliaikaista analysointia voi käyttää myös prosessien automaattiseen ohjaukseen sekä jatkuvan muutoksen suunnitteluun ja ohjaamiseen – tiedolla johtaen. Poikkeamat voi poimia automaattisesti prosessivirrasta ja ohjata ihmisen tarkistettaviksi tai ratkaistaviksi.

Kaizen ja Lean kesyttävät muutoksen

Edellisessä blogissani mainitsin Kaizenin ja Lean-filosofin. Niiden perusajatuksena on asiakasarvon maksimoinnin lisäksi jatkuva muutos. Prosessit eivät ole koskaan valmiita, vaan aina yhden hukan tai pullonkaulan poistamisen jälkeen vuorossa on seuraavaksi vaikuttavin.

Kun jatkuvan parantamisen filosofia yhdistetään virtaustehokkuuden ja asiakasarvon jatkuvaan automaattiseen mittarointiin, rakentuu tiedolla johdettu systeemi. Sen avulla tiedetään aina ne kohteet, joita pitäisi kehittää ja joissa investointi tuottaa parhaiten. Jatkuva kehittäminen kohdistuu näin aina ensisijaisesti prosessin haasteisiin.

Haasteet, virheet ja ongelmat ovatkin asiakasarvon kasvattamisessa ja virtaustehokkuuden analysoinnissa arvokkainta mahdollista tietoa. On huomattavasti helpompaa analysoida haasteen juurisyyt ja muodostaa ymmärrys siitä, miten haasteen voi ratkaista kuin yrittää innovoida uusia asiakasarvon tuoton mahdollisuuksia.

Juurisyiden tunnistamisessa ja ratkaisujen kehittämisessä parhaan tuloksen saa aina hyödyntämällä operatiivista tietoa. IoT tarjoaa tehokkaan ja nopean tavan kerätä tietoa, mutta lisäksi avainasemassa on operatiivinen henkilöstö. Juuri työntekijät käyttävät IoT-päätelaitteita, tuntevat prosessin ja asiakkaan parhaiten sekä ymmärtävät, mikä prosessissa toimii ja mistä haasteet tai virheet johtuvat.

Jatkuvassa kehittämisessä operatiivinen henkilöstö on avainasemassa myös siksi, että asiakasarvoa syntyy vain operatiivisessa kerroksessa. Taktinen ja strateginen kerros eivät tuota asiakasarvoa. Ne ovat olemassa vain arvon tuottamista ja toiminnan tavoitteiden ja ohjauksen asettamista varten.

IoT mahdollistaa tiedolla johdetun kehittämisen

Kun esimerkiksi kerran kuukaudessa viedään tuotantoon yksi pullonkaulan poistava muutos, tuottavuus todennäköisesti kasvaa vuoden aikana enemmän kuin suurellakaan yksittäisellä hankkeella pystyttäisiin saavuttamaan. Toiminta on kaiken aikaa tiedolla johdettua. Lisäksi tuottavuus nousee ilman monia perinteisen systeemityön tai muutosjohtamisen tyypillisiä riskejä.

Lopputuloksena on tiedolla johtamisen ja jatkuvan kehittämisen systeemi, joka nostaa jatkuvasti – todistettavasti ja suunnitelmallisesti – tuottavuutta sekä hyödyntää optimaalisesti uuden teknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet. Samalla lunastetaan niin digitalisaation tuottavuuslupaukset kuin IoTin ja Big Datan hype-puheetkin.

Esittelemäni systeemi perustuu vuosikymmeniä vanhoihin menetelmiin ja akateemisestikin lukemattomia kertoja koeteltuihin työvälineisiin. Kyse on samasta asiasta kuin jo Henry Fordin liukuhihnalla: operatiivisen datan keräämisestä ja analysoinnista sekä asiakasarvon maksimoinnista ja tuottavuuden kasvattamisesta tietojen perusteella.

IoT ja digitalisaatio muuttavat tiedon keräämisen, analysoinnin ja toiminnan ohjauksen reaaliaikaiseksi. Samalla ne mahdollistavat sähköisten, ajasta ja paikasta riippumattomien, pitkälle automatisoitujen sekä aivan uusien liiketoimintamallien luomisen. Siis juuri sen ison hypen, jota niiltä odotetaankin.

Esitelty systeemi kuitenkin vaatii suurimmalta osalta organisaatioita niin operatiivisen henkilöstön roolin kuin käytetyn johtamismallinkin merkittävää muutosta. Palaan siihen seuraavassa blogissani.

  • Sami Säisä on tuottavuuteen, arvonluontiin ja digitalisaatioon erikoistunut liikkeenjohdon konsultti ja visionääri.