Johda digiä tiedolla

Johda digiä tiedolla


SamiSaisa-croppedDigitalisaation tuottavuuslupauksesta on puhuttu verkkopalveluiden alkuajoista lähtien. Yhtenä malliesimerkkinä on ollut pankkitoiminnan siirtyminen verkkoon. Se ei kuitenkaan ole aina ollut aitoa digitalisaatiota, koska samat vanhat liiketoimintamallit vain siirrettiin sähköisiin palvelukanaviin.

Digitalisaation tarkoitus on muuttaa ja kehittää prosesseja sähköisin välinein ja mahdollistaa uudenlaisia liiketoimintapalveluja ja -malleja.

Digitalisaatiolta odotetaan erityisesti tuottavuuden kasvua: Uusia liiketoimintamalleja, joissa yhä niukemmilla resursseilla ja yhä nopeammin tuotetaan entistä enemmän ja parempaa sekä kohdennetumpaa lopputuotosta, tuotetta tai palvelua.

Toistaiseksi digitalisaation avulla ei ole Suomessa saavutettu merkittäviä tuottavuusloikkia valmistavan teollisuuden ja logistiikan ulkopuolella. Yksittäisiä esimerkkitapauksia löytyy myös palveluiden puolelta, mutta malli ei näytä olevan suoraan kopioitavissa yrityksestä toiseen. Miksei?

Tiedolla johtaminen luo onnistumisen perustan

Digitalisaatio ei ole vielä tehostanut tuottavuutta, koska tiedolla ei osata johtaa.

Kun organisaatiot alkavat muuttaa ja sähköistää toimintaansa, päätöksenteko ei yleensä perustu objektiiviseen mittaustietoon tai edes tuottavuuden haasteiden ymmärtämiseen.

Tyypillisesti tehostamisen ja digitalisoinnin kohteet valitaan sieltä, missä toivotaan kasvua tai missä kannattavuutta pitäisi parantaa. Osa pilottihankkeista saattaa alkaa vain jonkin yksittäisen laitteen tai järjestelmän pohjalta. Nähdään esittely tai kuullaan referenssi siitä, miten jokin laite tai palvelu on jossain muualla ollut hyödyllinen ja päätetään kokeilla itsekin samaa.

Ei analysoida sitä, miten ratkaisu parantaisi omaa liiketoimintaa. Toimitaan siis ilman tietoa. Aivan liian usein mitataan vain tulosta, kun pitäisi mitata tuottavuutta. Harva muistaa, että kannattavuus on tuottavuuden sivutuote.

Kapeakatseinen mittaaja unohtaa ympäröivän todellisuuden

Toinen merkittävä haaste on toiminnan johtamiseen perustuvien mittareiden valinta. Kun tavoitellaan kustannussäästöjä tai kannattavuutta toiminnan tehostamisen avulla, johtamisen on perustuttava mittareihin, joilla kannustetaan nimenomaan tuottavuuden kasvattamiseen. Jos siis esimerkiksi mittaroidaan osastokohtaista tulosta tai kuormitusastetta, ei tuoteta koko organisaation tulosta optimoivia ratkaisuja.

Osaoptimointi johtaa lähes poikkeuksetta organisaation tuottavuuden laskuun. Ajan myötä myös kannattavuus laskee ja asiakaspohjan rapautuu.

Mitä oikein pitäisi mitata?

Tärkeintä on mitata asiakasarvoon perustuvaa virtaustehokkuutta. Klassisia esimerkkejä tästä ovat Kaizen, Lean ja Toyota Production System, kaikki toimintamalleja jotka todistettavasti kasvattavat tuottavuutta nimenomaan asiakasarvoa kasvattamalla. Sivutuotteena syntyy pitkiä ja kannattavia asiakassuhteita.

Kun asiakasarvoperusteiseen tuottavuuden kasvattamiseen yhdistetään virtaustehokkuuden tilastollinen analysointi, muuttuu toiminta tiedolla johdetuksi.

Lean Six Sigma -mallissa virtaustehokkuutta voidaan analysoida tilastomatematiikan välinein. Palveluliiketoimintaan sovitettuna Lean Six Sigma mahdollistaa prosessin asiakasarvon muodostumisen ymmärtämisen ja visualisoinnin.

Tuottavuuskasvun näkökulmasta pitää osoittaa

  • missä prosessin vaiheessa on mahdollista lisätä asiakasarvon tuottavuutta hukkaa poistamalla.
  • kuinka suuri taloudellinen merkitys muutoksella on liiketoiminnalle.
  • kuinka nopeasti investointi on maksanut itsensä takaisin.

Eli lopputuloksena väitän, että digitalisaation tuottavuuslupaus on mahdollista lunastaa – todistettavasti – kohdentamalla digitalisaatiotoimenpiteet asiakasarvon maksimointiin, tiedolla johtaen.
Seuraavassa blogissani palaan tähän aiheeseen, tarkastelen silloin erityisesti IoT:n merkitystä digitalisaation tuottavuuslupauksen lunastamisen näkökulmasta.

  • Sami Säisä on tuottavuuteen, arvonluontiin ja digitalisaatioon erikoistunut liikkeenjohdon konsultti ja visionääri.