Hei, me kokoaivoemuloidaan!

Hei, me kokoaivoemuloidaan!


AnttiKytomakiEräänä iltapäivänä havahduin tuijottamaan edessäni olevaa näyttöä. Tuntui siltä, että näyttö ja ennen kaikkea auki oleva Visio-ohjelma olisivat yhtäkkiä toteuttaneet ajatuksiani valon nopeudella. Kaikenlaiset uimaradat, käppyrät ja laatikkoarkkitehtuurikuvat syntyivät ihan itsestään. Lopputulos näytti huikealta, jopa paremmalta kuin itse tehtynä. Hiki kohosi otsalleni ja rupesi hieman pelottamaan. Onko joku siepannut aivoni? Olinhan juuri lukenut artikkeleita kokoaivoemuloinnista WBE:stä (Whole Brain Emulation).

WBE on tapa luoda superintelligenttejä koneita, jotka peittoavat ihmisälyn mennen tullen. WBE toteutetaan ottamalla kuolleet aivot, joiden aivokudos lasitetaan, siivutetaan ja kuvataan. Sen jälkeen siivut kuvatunnistetaan ja hermolaskennalliset komponentit 3D-mallinnetaan. Sitten malleista generoidaan lähtöaivojen toimintaa simuloivat tietokoneohjelmat. Ne asennetaan tarpeeksi jämäkkään tietokoneeseen, ja sitten meillä on sama älykkyys ja rinnakkaisprosessointikyky kuin alkuperäisissä aivoissa. Mutta laskentatehokkuus, muistikapasiteetti ja käsittelynopeus ovat aivan eri tasolla kuin ihmisen pääkopassa.

No, jos minun aivoni ovat nyt käytössä, generoitu aivo-ohjelmisto olisi syytä ennen käyttöönottoa modernisoida esimerkiksi Fujitsun sovellusmodernisointipalveluilla. Ainakin kuollut koodi kannattaisi poistaa…

aivotKuva: 3D-mallinnettu jäniksen aivojen osa (Lähde: Mr. Bostromin kirja ”Superintelligence”)

Skenaariosta tulee vielä mielenkiintoisempi, jos kokoaivoemulaatiokoneen ohjelmisto olisikin itseoppiva. Koska itseään (älykkyyttään) jatkuvasti parantavan ohjelmiston tietojenkäsittely- eli oppimiskapasiteetti on lähes rajaton, voisi kokoaivoemulaatiokone oppia koko ihmistietämyksen muutamassa hetkessä. Se myös muistaisi kaiken tarkasti ja oikein. Paras oppimistulos tietysti saavutettaisiin, jos emuloidut aivot olisivat kuuluneet parhaassa oppimisiässä olleelle henkilölle.

Rohkaisin mieleni ja tarkistin Visio-ohjelman version. Se olikin MS Visio 2076. Eli olenko siirtynyt tulevaisuuteen? Ehkä emulointi ei onnistunutkaan vuoden 2016 teknologialla, ja aivoni on säilötty parempia aikoja odotettaessa. Ja nyt minut on herätetty henkiin.

Aivojen säilyttämisessä tehtiin juuri huima läpimurto, kun Aivojen Säilytyssäätiö Brainpreservation.org on julkisti pitkään odotetun, jo vuonna 2010 käynnistetyn, ”Pikkunisäkkään aivojen säilytyskilpailun” voittajan. Jäniksen aivot saatiin säilymään vahingoittumattomana aldehydillä vakautetulla kylmäsäilöntätavalla siten, että muisti säilyi. Tosin uutinen ei kerro miten muistin säilyminen on todennettu. Joka tapauksessa seuraava kisa käydään sian aivoilla.

Olenko siis elossa ja aivot palautettuna vuonna 2076 ja tuplaikäisenä? Mutta miten Visio-ohjelmisto sitten pystyy itsestään parempaan kuin minä itse, kuitenkin ajatuksiani mukaillen. Vaikuttaa, että minulla olisi suora yhteys tietokoneeseen aivoistani käsin. Onko hampaassani blue tooth? Ovatko tietokoneet 60 vuodessa oppineet ymmärtämään ihmisten aivoja?

Lapsitietokoneen ideoi tekoälyn isäksi kutsuttu Mr. A.M. Turing vuonna 1950. Hänet tunnetaan parhaiten natsi-Saksan enigma-koodin murtajana. Mr Turing esitti, paitsi kuuluisan Turingin koneälytestin, myös tavan kehittää oppivia tietokoneohjelmia. Koska aikuiset ovat hankalia ja hitaita oppimaan, hän ehdotti, että tehdään lapsia simuloivia ohjelmia. Sitten opetetaan näitä ohjelmalapsia ja seurataan kuka oppii nopeimmin. Parhaita oppilasohjelmia kehitetään edelleen. Tätä jatketaan iteratiivisesti kunnes jäljellä on ohjelma tai pari, jotka pystyvät suorittamaan koko peruskoulun ja lukion muutamassa tunnissa ja kirjoittavat vielä 18 laudaturia päälle ennen lounastuntia.

Huomasin masentuvani, kun kone teki työtäni selkeästi paremmin kuin minä. Välittömästi kone kysyi minulta kuinka voin? Ja ennen kuin ehdin vastata, tunsin selittämätöntä onnellisuuden tunnetta. Peukaloiko kone suoraan aivojeni onnellisuusaluetta?

Koneoppiminen ja kokoaivoemulaatio osoittavat kuinka tekoälyä AI:tä (Artificial Intelligence) voi kehittää niin pitkälle, että AI ylivertaistuu ihmiseen verrattuna. Mitä sitten tapahtuu, jos ja kun tämä virstanpylväs saavutetaan? Ja kuinka se saavutetaan – hallitusti vai hallitsemattomasti?

Ei kyllä koskaan tapahdu! Vaikka tämän vuoden tammikuussa AI voittikin GO-pelin Euroopan mestarin, niin katsotaanpa miten maaliskuussa maailmanmestari hakkaa sen.

Kuvitellaan, että koodari X testailee pitkälle kehittynyttä, itse oppivaa kokoaivoemulaatiokonetta. Kuten aina testauksessa tapahtuu, X törmää bugeihin. Sitten hän debuggaa, korjaa ja kääntää ohjelmat uudestaan ja taas kerran testaa. Kymmenien iteraatioiden jälkeen ohjelmat yhtäkkiä toimivatkin. Muutamassa sekunnin sadasosassa AI-kone suojaa itsensä ulkopuolisilta toimenpiteiltä ja sitten imaisee kaikki maailman opit itseensä. Koska se on ensimmäinen täydellisesti toimiva AI-kone, sitä ei mikään muu AI-koneraakile saati ihminen pysty enää estämään. Se voi opettaa itsensä vaikkapa hallitsemaan maailmaa ja muut AI-koneet toimimaan alaisinaan.

Olipa huonosti koodattu. Olisi voinut ainakin kysyä ensin, että ”Haluatko, että valloitan maan? Valitse OK jatkaaksesi”.

Tuomiopäivä ei ole uusi ajatus. Mr. Bostrom kuvaa Superintelligence-kirjassaan kattavasti, mitä kaikkea voi tapahtua sinä hetkenä, kun AI ylittää ihmisen ymmärryksen ja siitä muodostuu superintelligentsia. Hän spekuloi miten voimme valmistautua tuohon hetkeen ja hallita sitä. Avainasemassa on ajanjakso, jonka AI tarvitsee opettaakseen itsensä ihmisen tasolta superintelligentsia-tasolle. Pystyykö silloin enää kukaan vaikuttamaan prosessiin niin, että syntyvä superintelligentsia olisi varmasti ihmisystävällistä?

superintelligence
Takeoff-käyrä. Tapahtuuko takeoff minuuteissa vai kuukausissa? (Lähde: Mr. Bostromin kirja ”Superintelligence”)

Boströmin mukaan superintelligentsiaa sellaiseksi älyksi, joka on ihmistä fiksumpi ja parempi kaikilla kiinnostavilla kognitiivisilla aihealueilla. Verrattuna ihmiseen se on ylivertainen, olipa sitten kyse nopeudesta (tuhansia/miljoonia kertoja nopeampi), yhteisöllisyydestä (kyky yhdistää pienemmät älykkyydet yhdeksi oikein isoksi älykkyydeksi) tai laadusta (jos nopeudessa ei ole eroa ihmiseen, niin ainakin laatu on ylivoimainen).

Miksi minun hermosolujeni välisissä viejähaarakkeissa informaatio kulkee vain 120m/s nopeudella? Epäreilua, koneen osathan pystyvät kommunikoimaan keskenään melkein valonnopeudella. Hermosolunikin toimivat vain enintään 200Hz:llä, kun koneiden prosessorit pyörivät ainakin 2-3 GHz:llä..

Mr. Bostrom on koonnut muiden tutkijoiden mielipiteitä siitä, milloin AI saavuttaa ihmisälyn tason: 10 prosentin todennäköisyydellä vuoteen 2022, 50 prosentin todennäköisyydellä vuoteen 2050 ja 90 prosentin todennäköisyydellä vuoteen 2075 mennessä. Ihmisälyn ylitys tapahtuu 10 prosentin todennäköisyydellä kahden vuoden sisällä ihmisälyn saavuttamisesta ja 75 prosentin todennäköisyydellä 30 vuoden sisällä.

2075!!??? Tahdon takaisin vuoteen 2016.

  • Antti Kytömäki työskentelee Fujitsun Nordic -organisaatiossa pääarkkitehtina vastuualueenaan sovellusten modernisointi ja uusien pilvistyvien palvelujen kehittäminen. Jälkimmäisiin liittyy Antin into värkkien internettiin (IoT), konekommunikaatioon (M2M) ja big dataan. 

2 Comments

Add yours
  1. 1
    Sami Koskivaara

    Hyvä kirjoitus kiehtovasta ja tärkeästä aiheesta. Tuo Nick Bostromin kirja on varmaan osaltaan vaikuttanut myös Elon Muskin ja Bill Gatesin mielipiteisiin supertekoälystä, mitä näitä herroja nyt olen kuunnellut. On hämmästyttävää ajatella, että noin 30 vuoden päästä maailmassa voi olla koneita jotka ovat kymmeniä (miljoona?) kertaluokkia älykkäämpiä kuin ihmiset. Tämmöisessä skenaariossa yhteiskuntarakenteiden kestävyyttä on vähintäänkin vaikea ennustaa. Ray Kurzweililla, joka muuten työskentelee nyt Googlen tekoäly-yksikössä, on myös mielenkiintoisia juttuja, esim. tämä luento Youtubessa on hyvä: https://youtu.be/JtQBwXGvA-w

  2. 2
    Antti Kytömäki

    Kiitos, Sami. Se taisikin olla Googlen AI joka sen GO-mestarin voitti alkuvuodesta. Lisää kiinnostusta aiheeseen tuo myös skenaario siitä, että yksi kone – ensimmäinen tietyn älyrajan ylittäjä – voisi napata kontrollin myös muilta superälyiltä. No, ihan vielä olla siinä tilanteessa. Ja eikös viime syksynä YK:ssakin jokin paneeli näitä alkanut miettiä (UN Interregional Crime and Justice Research Institute UNICRI).

Comments are closed.