Briljantit ideat ja lehmät(kin) lentoon

Briljantit ideat ja lehmät(kin) lentoon


Vapaa-ajattelijan päiväkirjasta, osa 12

TuomasLevoniemiMiksi uusi idea ei lähde lentoon, vaikka se tuntuu mielettömän hyvältä? Tätä pohtivat kehittämisen ammattilaiset, mutta myös moni rivityöntekijä. Siis hän, joka on laittanut ehdotuksensa palautelaatikkoon ja odottelee vastausta yhä.

Olen usein miettinyt eväitä, joita tarvitaan idean menestymiseen. Kehittäjä näkee idean hyvin pitkälti omasta nurkastaan, oman työtehtävänsä näkökulmasta tai teknologisen osaamisensa lokerosta. Jokainen idea on aina myös keksijänsä lapsi. Sitä suojellaan, sen yksityiskohtia jopa salataan eikä siihen liittyvää rakentavaakaan kritiikkiä kestetä.

Idea on kuitenkin tarkoitettu jaettavaksi. Viisi yksinkertaista askelta voi jo riittää kiitoradan rakentamiseksi:

  1. Mieti mitä hyötyä ideastasi on. Alalla kuin alalla, varsinkin teknologia-alalla, asiantuntija pitää omaa ideaansa maailman parhaana, vaikka se olisi jo vanhentunut. Google käyttöön!
  2. Älä mene teknologia edellä vaan mieti, miten ideasi tai keksintösi myytäisiin osaston sihteerille tai vaikka omille vanhemmillesi. Kerro ideasta avoimesti. Jos todella uskot ideaasi, markkinoi sitä organisaation sisällä. Aito innostus tarttuu.
  3. Kerää ympärillesi ihmisiä, jotka ovat sinua etevämpiä. Esimerkiksi kehittämään käyttöliittymää tai käytettävyyttä, laskemaan ekseleillään idean taloudellisia mahdollisuuksia tai ihan vain viestimään ja markkinoimaan.
  4. Organisaation sisäinen myynti on usein vaikeinta. Siksi auttaa suuresti, jos löydät ulkoisen asiakkaan joka on valmis maksamaan ideasta tai ainakin kehittämään sitä yhdessä (eli maksamaan osan kehityskuluista).
  5. Yhtäkkiä huomaat, että ideasi onkin itsenäinen tuote tai palvelu. Kukaan ei tosin enää välttämättä muista, että se oli alkujaan juuri sinun ideasi. Kuitenkin voit aina nostaa omaa häntääsi ja muistutella panoksestasi, vaikka moinen voikin tuntua vähän epäsuomalaiselta käytökseltä.

Jos ympärilläsi on innostunut porukka, mutta idea ei silti etene, organisaatio ja etenkin sen johto kohtaa keskeisen kysymyksen: Olemmeko valmiita tekemään jotain uutta? On turha haaveilla menestystä asioissa, joihin ei haluta panostaa.

On kuitenkin myös järkevää miettiä asioita eri näkökulmista. Nykyään puhutaan paljon bimodal-mallista, jossa tehdään sekä tuttua, turvallista ja vakaata tietotekniikkapalvelua että ketterää, kokeilevaa ja rohkeaa kehitystä.

Valitettavasti tämäkään ei tuota tulosta, jos tavoitteet ja resurssit ovat juhlapuhetasolla. Usein henkilöstön koko aika menee jatkuvan palvelun tuottamiseen. On turha kuvitella, että nostamalla ketterä kehitys powerpointilla keskiöön, sama porukka venyy myös innovatiiviseen kehitystyöhön.

Bimodal-malli panostaa kehittämiseen ja omiin henkilöresursseihin, jotka tekevät nopeaa ja pitkäjänteistä kehitystä. Kehittäminen ei ole adhoc-hommaa, jota tehdään kun ehditään.

Loppujen lopuksi tuotteen tai palvelun menestyksen määrittävät aina asiakkaat. Usein on kuitenkin vaikeaa, ellei mahdotonta, syrjäyttää tuttu, toimiva ja turvallinen palvelu. Keskimäärin ihminen aina turvaa vanhaan, koska se luo turvallisuuden tunnetta.

Jos siis mietit jotain mullistavaa IoT-välppää, se kannattaa suunnata alueelle, jolla on selkeä tarve, mutta ei valmista tuotetta. Tästä lähtökohdasta Fujitsu on luonut IoT-kokonaisuuden nimeltä Connected Cow. Se saapuu 7.4. Helsinkiin Fujitsun World Tour -tapahtumaan.

Olen varma, että samantapaisia kohteita, joissa tietotekniikka ei ole (vielä) käytössä, on ympärillämme vaikka kuinka paljon − jopa loputtomasti. Ehkä jonain päivänä lehmät todellakin lentävät!

3 Comments

Add yours
  1. 1
    SW

    Tuomas täyttä asiaa. Itse korostaisin tuota ’powerpoint keskiötä’: Innovaatioiden vastaanottokynnystä ja sen madaltamista. Kuten kirjoitit – On tärkeää, että innovaatioita syntyy, mutta innovaatiot eivät monessakaan yrityksessä etene ilman sisäistä markkinointia. Jos talo on täynnä luovia henkilöitä, silloin pahimmassa tapauksessa yrityksessä muuta tapahdukaan kuin työntekijät markkinoivat omia innovaatioitaan. Siksi tuo 4. kohta on kaikista tärkein ja usein se helpoin tapa.

  2. 2
    Tuomas Levoniemi

    On toki hyvä löytää asiakaskin, joka on kiinnostunut kehittämään. Löytyy siis koukku, joko hyödyttää asiaksta ja siinä sivussa voidaa nopeuttaa myös uuden palvelun / tuotteen tuotteistussa talossa. Ongelma on kuintekin se, että useat ”isot” talot ovat ”vanhalla tavalla” kehittämisen loukussa. Siis palvelun/tuotteen kehittäminen on liian kallista ja hidasta (asiaakkaan mielestä). Samaan aikaan markkinoille tulee vyöryllä uusia yrittäjiä jotka tekevät kehitystä uudella tekniikalla / tyylillä joka pudottaa kehittämisen hintaa merkittävästi. Isommat talot ovat usein ”naimisssa” sekä tuottee, että osaamisen kannalta jossain ”legacy” tekniikassa. Tähän en keksi muuta ratkaisua, kun kumppanoitua pienten ja ketterien kanssa. Näin pysyy myös oman talon kehittäjät mukana kehittyämisen aallonharjalla.

  3. 3
    SW

    ”Isommat talot ovat usein ”naimisssa” sekä tuottee, että osaamisen kannalta jossain ”legacy” tekniikassa. Tähän en keksi muuta ratkaisua, kun kumppanoitua pienten ja ketterien kanssa. Näin pysyy myös oman talon kehittäjät mukana kehittyämisen aallonharjalla.” Tämä kuulostaa järkevältä pk-yritykset voivat olla myös hyvä ’kehityskenttä’, josta ponnistaa toimivia tuotteita suurasiakkaille.

Comments are closed.