Mikä on sinun DNA:si – Digitally Native Adult?

Mikä on sinun DNA:si – Digitally Native Adult?


JariMielonenTakanamme on jo melkein vuosikymmenen mittainen synkkä kausi. Vuoden 2007 Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin jälkimainingeissa Euroopan taloudet ovat toipuneet epätasaisesti. Vahvimmat ja ketterimmät ovat jo pulpahtaneet pinnalle, mutta Suomi ei ole tässä porukassa. Kansantaloutemme on valtavien haasteiden edessä. Väestö ikääntyy, vientiteollisuuden vauhti on hidastunut ja vaihtotase on heikentynyt edelleen.

Tieto- ja viestintäteknologialta odotetaan vastaavaa tuottavuusloikkaa kuin minkä höyryvoima ja sähkö synnyttivät aikoinaan. Molemmat keksinnöt mullistivat teollisuutta noin sadan vuoden viiveellä. Kuitenkin tieto- ja viestintätekniikan vaikutukset tuntuvat jo nyt. Myös digitalisaation lieveilmiöt ovat olleet läsnä jo pitkään, ja muutos on ollut asteittaista. Teknologian soveltamiseen tarvitaan oikea asenne ja vahva näkemys uusista mahdollisuuksista. Mielikuvitus on kollektiivinen voima, joka väistämättä ajaa muutosta höyrykonetta ja sähköä nopeammin.

Mahdollisuudeksi Iso-Dee muuttuu tilanteessa, jossa asenne ymmärretään kääntää ympäri, pois puolustuspoterosta tiukkaan etunojaan. Oma positio asetetaan riskikartalle ja uskalletaan sanoa ääneen sekin, jota oma ego haluaisi puolustaa.

Mutta kuka uskaltaa? Yksi digitalisaation outo piirre näkyy arkisessa työssämme. Jokaisen pitää antaa nopeuden, tehokkuuden ja tuottavuuden vaikutelma. Niinpä nopeutetaan sähköpostien lähettämistä ja laajennetaan niiden kattavuutta lisäämällä viestiketjuun yhä uusia vastaanottajia. Kun tehottomuutta työnnetään tähän tyyliin eteenpäin, kaikille tulee omakohtainen tunne tärkeydestä ja kiivaasta työrytmistä. Olisiko kuitenkin fiksua lopettaa toivominen, että joku tekisi jotakin, ja aloittaa tekeminen?

Uskon, että olisi. Mutta yleensä asiat korjaantuvat vasta kriisien kautta. Sitten kun menee tarpeeksi huonosti, alkaa tapahtua.

Digitalisaation kynnyksellä puhutaan uuskasvusta. Siis kasvusta, jota ei ole ollut olemassa tai jonka tarjoamaa mahdollisuutta emme ole ymmärtäneet. Uuskasvun kantava ajatus on, että jostain pitää luopua, jotta uudelle syntyy sen tarvitsema tila. Jokainen luopuminen kuitenkin tapahtuu yhtä aikaa sekä liian varhain että liian myöhään.

Toinen keskeinen D-ajatus on, että kokeile rohkeasti. Suomalainen DNA on viritetty taajuudelle, joka välttää kaikkea epäonnistumista. Reipas kokeileminen voi kuitenkin olla ainoa tie uuskasvun lähteille. Yhdysvalloissa et ole katu-uskottava, ellei CV:ssäsi ole tarinoita epäonnistumisista. Verkostoitumisessa pitää olla avoin, sillä parhaat osaajat maailmassa jakavat yhteistä hyvää, ja onnistuvat sillä myös taloudellisesti. Not-invented-here on niin last season.

Vaikka teknologia mahdollistaa melkein kaiken, mitään ei saavuteta ilman henkilöstön sitoutumista. Johdon pitää olla innostava, kannustava ja tunneälyllä toimiva. Askelten on johdettava pois mukavuusalueilta läpi koko organisaatiorakenteen. Ei siis perinteisellä katukunnostusstrategialla, jossa yksi lapioi, ja muut seuraavat puuhastelua aggressiivisesti omiin lapioihinsa nojaten.

Digitalisaatio ansaitsee organisaatioiden parhaan johtamiskyvykkyyden jakamattoman huomion ja energian.