Valmistava teollisuus taivaltaa kohti digitulevaisuutta

Valmistava teollisuus taivaltaa kohti digitulevaisuutta


Albin_Eklöf_Blogiin_croppedIntegroidut järjestelmät tekivät läpimurron tuotantolaitoksissa jo aikoja sitten. Syy on selvä. Valmistusprosessilla on niin paljon yhteistä oston, varaston, asiakaspalvelun ja lähettämön kanssa, että kaikkien täytyy olla samassa järjestelmässä.

Integroitu järjestelmä tarkoittaa tässä tapauksessa joko yhtä toiminnanohjausjärjestelmää tai muutamaa liittymien kautta integroitua järjestelmää. Lisäarvon avainteema on reaaliaikaisuus. Informaation välityksen hitaus ei voi olla pullonkaula.

Entäs tulevaisuus. Miten voimme rakentaa kokonaisuudesta entistä reaaliaikaisemman ja sitä kautta reagoivamman?

Ensimmäinen väärä oletus on kuvitella, että toiminnanohjausjärjestelmä olisi poistanut informaation pullonkaulat. Ei, niitä on edelleen. Kaikki toimintomme eivät todellakaan ole samassa järjestelmässä.

Toinen väärä oletus on, että nykytilasta olisi otettu kaikki irti. Ei, sillä voimme saavuttaa paljon enemmän osaamisellamme ja tuotteillamme.

Esimerkiksi taulukkolaskentaohjelma on mainio apuväline, mutta onko se jo liiankin käytetty työkalu? Hallinnoidaanko sillä jo suuriakin projekteja? Unohtuuko se, että projektinhallinnan integrointi toisi projektin tarpeet viipymättä tuotantoon, ostoon ja alihankkijalle.

Onko toimitusajoissa ilmaa, koska varaudumme mahdollisiin ongelmiin? Pitkät toimitusajat lisäävät aina kustannuksia, sillä niihin pitää reagoida hidastamalla varaston kiertonopeutta.

Voisiko näihin vaikuttaa? Voimmeko minimoida konerikot ja ennustaa huoltotarpeet?

IoT-ratkaisut yhdistettyinä ennustavaan älyyn voivat merkittävästi vähentää konerikosta johtuvia seisokkeja.

Toinen syy pitkiin toimitusaikoihin on turha liike. Logistiikka-ala tuntee mantran: ”Aina kun tuotetta siirretään kustannukset kasvavat mutta arvo ei.”

Onko toimitusketjumme niin virtaviivainen, että asiakkaan pyyntö ohjautuu suoraan tuottavaan yksikköön? Ohjaako tämä yksikkö tuotteen takaisin suorinta ja kustannustehokkainta reittiä asiakkaalle? Meiltä löytyy varmasti tekijöitä tai resursseja, jotka voisimme integroida tehokkaammin. Esimerkiksi tuotantolaitteet, kuljetuslaitteet, varastopaikat tai alihankkijat.

Järjestelmät ovat jo pitkään sisältäneet suunnittelua eri termeillä. Niiden ongelma on usein tiedon puute, tai ennemminkin sen rajallisuus. Tulokset perustuvat siis hyvin rajattuun tietomäärään tilanteesta. Integroimalla projektit, tuotantoyksiköt ja muut toimitusketjun osapuolet järjestelmään voimme optimoida lopputulosta entisestään.

Paremmalla suunnittelulla ja ennakkohuollolla pienennämme samalla myös liiketoiminnan riskejä. Emme sido yhtä paljon pääomaa varastoihin eikä tuotanto lamaannu konerikkojen takia yhtä usein.

Tässä vain muutama esimerkki asioista, joihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota. Asiakkaat haluavat tulevaisuudessa yhä enemmän, nopeammin ja halvemmalla. Kysymys on siitä, missä haluamme itse olla. Seisommeko tienreunassa ihmettelemässä, istummeko takapenkillä vai olemmeko itse ohjauspyörän takana?

industry40

Tulevaisuuden tehtaassa koko arvoketju on integroitu. Lue lisää: Fujitsun Connected Factory

1 comment

Add yours
  1. 1
    Sami Säisä

    Juurikin näin. Virtaustehokkuuden suurin pullonkaula ei kuitenkaan ole edes informaation integraation puute, vaan osaoptimointi. Osaoptimoinnista irroittautuminen avaa ovet muutokselle ja tuottavuuslupauksen lunastamiselle, vanha osastokohtainen tulosmittaus taas vesittää väkisin parhaankin Lean-projektin lopputulokset.

Comments are closed.