Digityön neljä peruspilaria

Digityön neljä peruspilaria


TommiRinnemaaaTyönteon muutoksesta on enää vaikea puhua sortumatta latteuksiin. Se on merkki yhden jakson päättymisestä.

Kyllä, työtä tehdään enää harvoin ainoastaan toimistolla. Hoidamme työpäivän aikana sujuvasti myös privaattiasioita. Tietotyötä ei voi mitata ja johtaa samoin kuin tehdastyötä.

Nyt on aika siirtyä eteenpäin. Siihen, miten digital workplace -hankkeita konkreettisesti toteutetaan.

Digital workplace käytäntöön

Kun itsestään selviksi käyneet asiat kyllästyttävät, on kehittämisen vuoro. Olennaisimmat kehityshankkeet ovat nämä:

  1. Fyysiset tilat
  2. Virtuaaliset tilat
  3. Työnteon automatisointi
  4. Osaamisen kehittäminen ja kulttuurimuutos

Fyysinen työtila ja sen kehittäminen tarkoittaa, että työntekoa ei pyritä kehittämään pelkästään paremmilla chat-sovelluksilla – jotka nekin voivat toki olla kelpo välineitä. Kun fyysinen työtila on otettu huomioon työympäristön kehityksessä, säästytään esimerkiksi siltä tekniseltä sähellykseltä, joka neuvotteluhuoneissa yleensä alkaa ennen kokousta.

Teknisesti on ollut jo pitkään mahdollista saada ennen palaverin aloitusta neuvotteluhuoneeseen valot ja videoprojektori päälle, ohjelma ja osallistujien nimet näkyviin seinälle sekä puheyhteys etäosallistujiin.

Mutta pelkkä hieno työtila ei vielä riitä. Myös kolmesta muusta alueesta on huolehdittava, jotta tarvittavat investoinnit pystytään osoittamaan business case -laskelmissa.

Virtuaalisessa ympäristössä erilaiset näytöt tuovat silmien eteen informaatiota, jota ihminen juuri sillä hetkellä tarvitsee. Vaikka näyttöteknologia on kehittynyt valtavin harppauksin tällä vuosituhannella ja perusnäyttöjen hinnat ovat romahtaneet, monet työympäristöt elävät vielä edellisen vuosituhannen maailmassa.

Virtuaalisessa ympäristössä lääkäri näkee ruudullaan potilaan tiedot silloin, kun potilas on vastaanotolla. Myyntijohtoa taas kiinnostavat myynnin toteumaluvut, ja toimistossa liikkuva ihminen kaipaa tietoa mihin suuntaan hänen pitäisi navigoida.

Työnteon automatisointi varmistaa, että fyysisissä ja virtuaalisissa työtiloissa huomio kohdistuu vain tärkeisiin tehtäviin. Muuten tietotyöläisistä tehdään ylihintaisia, rutiinitöiden alle tuupertuvia mekaanisia suorittajia.

Kehitysaskeleet ohjelmistorobotiikassa ovat varmistaneet sen, että tietotyöläinen voi yhä helpommin keskittyä muihin kuin rutiinitehtäviin. Käytännössä ohjelmistorobotti (RPA, robotic process automation) matkii käyttäjää, kun se siirtää tietoa käyttöliittymästä toiseen, käsittelee mekaanisesti taulukkolaskennan rivejä tai lähettää saatuja lukuja eteenpäin. Se vain tekee nämä mekaaniset työsuoritukset huoma
ttavasti tehokkaammin ja virheettömämmin.

Lopulta hienot käytännöt törmävät viimeiseen esteeseen, käyttäjään. Ihmisten osaamisen kehittäminen, muutosohjelman läpivieminen ja lopulta kulttuurin muuttaminen vaativat pitkäjänteistä työtä, jotta käyttäjät hyötyvät fyysisistä ja virtuaalisista ympäristöstä sekä ohjelmistorobottien avusta. Tässä oivallista apua tarjoaa esimerkiksi Fujitsun Smart Working -kehitysohjelma.

Ideoita kotiautomaatio-foorumeilta

Kun fyysiset ja virtuaaliset tilat, automatisointi ja osaamisen kehittäminen on saatu työn alle, alkaa jatkokehitys, joka avaa yhä hienompia mahdollisuuksia. Jos oman digital workplace -hankkeen sisältö kaipaa ideoita, voi niitä käydä etsimässä vaikka kotiautomaatio-foorumeilta. Huikeita ideoita, joista osa on pienin ponnistuksin siirrettävissä työympäristöön.

Kotiautomaatioharrastajat ovat jo pitkään osanneet käyttää esimerkiksi ovikelloa tai tietoa ulko-oven avauksesta älykkäästi. Miksei yrityksen sisääntuloaula tai neuvotteluhuoneen ovi voisi samalla tavalla liipaista käyntiin puhe- ja kuvayhteyttä tai muita tarvittavia aktiviteetteja?