Joulutonttu kohtaa tekoälyn

Joulutonttu kohtaa tekoälyn


TommiRinnemaaaNe kuuluvat joulukuun arkeen, keräävät tietoa lasten ja aikuisten tekemisistä, pysyttelevät usein piilossa, ovat loputtoman ahkeria. Kaikesta näkemästään ja kuulemastaan ne tekevät muistiinpanoja ja raportoivat eteenpäin.

Ennen kyse oli tontuista – nyt tekoälysovelluksista.

Joulukuussa vertailua tonttujen ja tekoälyn välillä on vaikea välttää. Ero on siinä, että tekoäly on yhä enemmän todellisuutta ja arkeamme – tontut eivät niinkään.

Arkeen nivoutuva teknologia on ottanut aimo harppauksia viime vuosina. Otetaan yksinkertainen esimerkki: Moni meistä saa jo matkapuhelimeen muistutuksen, milloin lentokentälle pitäisi lähteä ehtiäkseen lennolle. Tämä kaikki tapahtuu ilman, että kukaan pyytää tätä tietoa tai kertoo kenellekään lähestyvästä lennosta, nykyisestä olinpaikastamme, lentokentän sijainnista tai ruuhkista. Riittää, että Finnair lähettää tervetuloa lennolle -sähköpostiviestin Gmail-osoitteeseen, josta Google Now vaivihkaa poimii tiedon käyttöönsä.

Google-esimerkki ei tietenkään kuvaa lainkaan kehittyneintä tekoälyaaltoa. Silti se muistuttaa, mihin informaatiota ja dataa pursuavassa verkotetussa ympäristössämme koneet pystyvät.

Kun tähän vielä lisätään koneen kyky oppia itsenäisesti jopa ilman ihmisen apua uutta, päästään päättyvän vuoden uutisvirtaa hallinneen tekoälykehityksen ytimeen. Olemme kuulleet tarinoita maailman vaikeimpana pidetyn Go-pelin voittamisesta, elokuvakäsikirjoitusten luomisesta tai yhä luontevammin käyttäytyvistä roboteista.

Nämä ovat kuitenkin kaukana suomalaisen arjesta.

Paljon merkityksellisempää on se, kuinka Facebook oppii selvittämään valokuvien tapahtumat ja henkilöt. Tai kuinka algoritmit käsittelevät lupahakemuksia monin verroin ihmistä nopeammin ja sujuvammin.

Kehitys nostaa työnteon tuottavuuden uudelle tasolle ja auttaa samalla luomaan uudenlaisia palveluita. Siksi nykyisessä saranakohdassa on pohdittava myös seurauksia:

  • Kuka lopulta omistaa meistä kerätyt tiedot? Etenkin kuluttajapalveluiden kautta kerätyt tiedot tallentuvat useimmiten amerikkalaiselle yritykselle. Vielä emme näe kunnolla, mitä kaikkea seuraa siitä, että suomalaisten työpaikkatiedot ja kotien sijainnit, matka-aikataulut tai ystävien ja sukulaisten nimet ovat käytettävissä.
  • Miten varaudumme työtehtävien muutokseen? Koska kone oppii hahmontunnistuksen avulla Go-pelin mestariksi, on selvää, että myös yhä useamman ihmisen työtehtävät voidaan hoitaa paljon tehokkaammin. Perustason tekoälyteknologia muuttuu päivä päivältä edullisemmaksi ja kalliimpaan päähän syntyy yhä oppivampia järjestelmiä. Lisäksi mekaanisen toimistotyön automatisointiin tarkoitetut softarobotit yleistyvät vauhdilla. Tämä kaikki johtaa haastavaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen, ellei varautumista aloiteta ajoissa.
  • Onko alueita, joilla tekoälykehitystä pitää hallita? Suuri joukko teknologiavaikuttajia on ehtinyt esittää huolensa tekoälyn vaikutuksista ihmisten turvallisuuteen ja kuinka oppivat järjestelmät on pidettävä ihmisten hallinnassa. Teknologiapiirien ulkopuolella tekoälykehityksen ohjaamisesta ei vielä juuri keskustella.

Näihin ja muihin kysymyksiin on käytettävä aikaa vuonna 2017. Koska tekoäly on vihdoin siirtynyt tutkimushankkeiden kautta kaupallisesti houkuttelevaksi alueeksi, saamme ensi vuonna nähdä ja kuulla lisää uutisia otetuista kehitysloikista. Joulutonttujen loma alkaa aaton jälkeen, mutta tekoäly ei kaipaa vapaapäiviä.

+ There are no comments

Add yours