Herätys digi-unikeko!

Herätys digi-unikeko!


tanner_r_blogiYllätys, yllätys: Digitalisaatio ja digimuutos hallitsevat myös vuonna 2017 yritysjohdon agendaa. Digistä haetaan uutta vauhtia liiketoimintaan samalla kun pyritään vastaamaan asiakkaiden ja kuluttajien muuttuneisiin odotuksiin. Organisaatioita sopeutetaan digitalisaation nouseviin haasteisiin samalla kun uusien teknologiaosaajien kysyntä kasvaa.

Digitalisaatio ei kuitenkaan ole yrityksille pelkästään teknologiahaaste, eikä varsinainen haaste ole edes muutos itsessään. Yllättävintä on muutoksen nopeus.

Digiajan yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä vaaditaan uudenlaisia ominaisuuksia ja jatkuvaa uuden opiskelua. Ketteryys, joustavuus ja muutoskyvykkyys korostuvat. Päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja turhasta byrokratiasta on pyristeltävä eroon.

Yrityksillä onkin jo ainakin teoriassa hyvä käsitys siitä, mitä digitalisaatio niiltä edellyttää ja visio siitä, millaiseksi yrityksen pitää tulevaisuudessa muuttua. Usein vain konkreettiset keinot muutoksen läpiviemiseksi uupuvat.

Fujitsun loppuvuonna julkaistun Fit for Digital -raportin mukaan edelleen joka kolmannessa (33 %) yrityksessä koetaan, että yrityksen organisaatiokulttuuri tai muutosvastarinta estävät digimuutoksen . Siksi ei olekaan yllätys, että vaikka digitalisaatio mielletään ensisijaisesti teknologian kehitykseksi, korostuvat toisenlaiset taidot digimuutosta läpikäyvissä organisaatioissa. Näissä yrityksissä arvostetaan eniten myönteistä suhtautumista muutokseen ja sen kautta muutoskykyä sekä kykyä olla joustava, sopeutuva ja utelias. Samoin korostuu kyky omaksua uutta digitaalista teknologiaa, sovelluksia ja prosesseja. Yhtenä tärkeänä taitona nähdään kyky strategiseen ajatteluun. Digitaidot ovatkin ennen kaikkea yhdistelmä teknologiaosaamista ja pehmeitä taitoja, kuten viestintä- ja verkostoitumistaitoja.

Muutos vanhasta uuteen ei ole teknologiasta kiinni vaan kyse on kulttuurin muutoksesta, mikä tarkoittaa myös vanhoista toimintatavoista pois oppimista. Tämä tekee muutoksesta jokaiselle henkilökohtaisen ja muutosmatkasta niin organisaatiolle kuin ihmiselle yksilöllisen. Yhtä, oikeaa kaavaa ei ole. Muutamat työkalut voivat silti helpottaa muutosmatkaa.

Digimuutosta kannattaa tarkastella niin omasta henkilökohtaisesta kuin organisaationkin näkökulmasta. On asioita, joita voimme tehdä muutoksen edistämiseksi jo tänään eli niitä pienempiä muutoksia, jotka vaativat vain omaa panosta.

Kun siis peräänkuulutamme organisaatiolta ketteryyttä ja raja-aitojen purkamista, katse peiliin! Viihdytkö omassa poterossasi ja lekottelet vanhoissa rakenteissa? Odotatko, että yrityksen johto tulee ja kertoo, mitä digimuutos kohdallasi tarkoittaa ja millä konkreettisilla toimenpiteillä sinne päästään? Entä jos olisitkin itse vastuussa muutosprosessista?

Sen sijaan, että odotamme investointistrategisia linjauksia ja ohjekirjaa organisaation ylätasoilta, innovaatioprosessin alkuun auttaa tämä yksinkertainen kysymys: Mitä voimme tehdä paremmin, helpommin, kevyemmin nyt heti esimerkiksi asiakaskokemuksen tai prosessien parantamiseksi?

Sen lisäksi voimme yhdessä miettiä asioita, joita voidaan kokeilla lähitulevaisuudessa. Lisäksi on toki oltava pitkän tähtäimen suunnitelma, visio siitä miten kehittämämme innovaatiot näkyvät yrityksen arjessa ja sen asiakkaille tulevaisuudessa.

Samalla kun tiimitasoilla suunnittelemme muutosta, johto joutuu miettimään sitä, miten mittaamme digimuutoksen onnistumista ja uuden, digitaalisen kulttuurin luomiselle tärkeitä asioita. Miten mitataan innovaatioita tai kokeiluja, miten kannustetaan ja sitoutetaan henkilöstöä toimimaan uudella tavalla, miten investoidaan uuteen osaamiseen tai uuden liiketoiminnan kehittämiseen?

Digimuutoksen mahdollistavien innovaatioiden ja kokeilukulttuurin juurruttamisen organisaatioon ei tarvitse siis olla raskas prosessi, vaan alkuun pääsee pieninkin askelin. Tärkeää on, että kokeiluille annetaan mahdollisuus, ideoiden annetaan lentää ja epäonnistumisista otetaan opiksi. Tiedon jakamisen merkitys korostuukin digiajan yrityksissä. Niissäkin yrityksissä, joissa syntyy paljon hyviä ideoita ja uutta liiketoimintaa, on haasteena tiedon ja osaamisen levittäminen koko organisaatioon. Digiajan voittajia voivat hyvinkin olla ne, jotka skaalaavat uuden tiedon ja ideat nopeimmin niin organisaatioonsa kuin koko ekosysteemiinsäkin.

Meillä jokaisella on tässä muutoksessa rooli. Millainen, siihen voimme pitkälti vaikuttaa itse.

  • Riikka Tanner on ryhmäpäällikkö Fujitsun Enterprise Applications -yksikössä.