Vieläkö hevoset tekevät töitä sinun lähipellollasi?

Vieläkö hevoset tekevät töitä sinun lähipellollasi?


Digitalisaation edetessä eri ammattien katoamisella kohkaaminen on noussut uutisten kestoaiheeksi. Lähes poikkeuksetta äänensävy on varoittava ja jopa uhkaava.

Esimerkiksi vuoden 2014 alussa Etlan paljon huomiota saanut tutkimus ja muistio kertoi jo otsikossa, että tietotekniikan kehitys uhkaa kolmasosaa Suomen työntekijöistä. Nyt osa arvioista päätyy noin seitsemän prosentin lukemaan Suomessa. Oxfordin yliopiston tunnettu tutkimus ennusti aikanaan, että puolet Yhdysvaltain työpaikoista on vaarassa.

Lisänaula arkkuun iskettiin maaliskuun alkupäivinä, kun Me-säätiön rakentamasta hiipuvien ja nousevien ammattien listasta Suomessa uutisoi esimerkiksi MTV. Jo uutisen otsikossa teknologinen kehitys oli nostettu syyksi ammattien muutokseen.

Me-säätiön keräämässä datassa ei ole vikaa, mutta datan tulkinnassa on oltava tarkkana. Uutinen muun muassa kertoi näiden ammattien väkimäärän hiipuvan eniten:

  1. tietotekniikan asiantuntijat
  2. rakennusmaalarit
  3. puutarhayrittäjät ja -työntekijät

Tarkemmin dataa katsomalla selviää, että tämä hiipuvien ja nousevien ammattien lista perustuukin vuosina 2011 ja 2012 tapahtuneisiin siirtymiin ammattien välillä.

Kenties rakennusmaalareita tarvitaan vähemmän, mutta on vaikea nähdä, miten kuuden vuoden takainen vuosimuutos on yleistettävissä kuvaamaan nykytilannetta tai peräti tulevaisuutta kaikilla toimialoilla. Tässä negatiivisten viestien tulvassa unohtuu, että kehitys on päinvastoin avaamassa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi tietotekniikan asiantuntijoille.

Keskeinen ammattinimikkeitä koskeva ongelma on ammatin sisällön jatkuva muutos. Teollisesta vallankumouksesta 1700- ja 1800-lukujen taitteesta lähtien ammattien sisällön muutos on ollut selvää, kun ihmisten tai eläinten voimalla tehty työ on korvattu koneella. Maanviljelijä ei enää tarvitse hevosta peltotöihin, mutta maanviljelijä on silti ammatiltaan maanviljelijä kuten parisataa vuotta sitten.

Meneillään oleva iso muutos koskee ajattelua vaativien tehtävien korvaamista koneella. Samalla työnteon muutoksen vauhti on kiihtynyt merkittävästi. Nopeassa muutoksessa voi unohtua, että ammattinimikkeen sijaan pitäisi ymmärtää, mitä tietyn ammattilaisen pitää oikeasti saada aikaiseksi ja mitä tehtäviä tiettyyn ammattiin sisältyy. Lopputulokseen kun voidaan päästä monella eri tavalla ja oppivat, toisiinsa kytkeytyvät koneet ovat tulossa uudella tavalla osaksi työntekoa.

Oppivat koneet päihittävät jo ihmisverrokkinsa lähes kaikissa peleissä, kuullun ja luetun ymmärtämisessä tai neuroverkkojen rakentamisessa. Koneilla on kuitenkin myös rajoitteensa, mikä on tietysti hyvä asia ihmisten kannalta.

Tietotekniikan asiantuntijan kannattaa muistaa, ettei maanviljelijä pelkää traktoriaan. Yhtä vähän tietotekniikan asiantuntijan kannattaa pelätä oppivia järjestelmiä. Mekaaninen sääntöpohjainen suorittaminen joka tapauksessa vähenee rajusti, mikä on varmasti riski niin perustason sovelluskehittäjille kuin lakimiehillekin.

Oppiviin koneisiin liittyy paljon uhkakuvia ja riskejä. Kehitys sysännee osan ihmisistä pätkätöihin tai työttömiksi, kuten Frank Martela Tivin kolumnissa hyvin kuvaa. Samassa lehdessä Petteri Järvinen varoittaa tekoälyn muistuttavan sosiaalista mediaa, jonka uhkakuvia ei otettu alkuaikoina todesta.

Uhkat on otettava vakavasti. Mutta älykkäämpien koneiden kanssa voimme myös löytää uusia lääkkeitä maailman sairaille tai luoda täysin uusia ammatteja sekä toimialoja. Emme tiedä vielä, mitä emme tiedä. Siksi luontaisesti negatiivisen ihmismielen on hyvä muistaa myös rohkeus ja positiivisuus.

Jos negatiivisuus silti valtaa mielen, pelokas ihminen katsoo julkaistuista ammattien kuolemaa kuvaavista listoista parhaiten menestyvät ja siirtyy niihin. MTV:n uutinen nosti vauhdikkaimmin kasvavaksi ammattiryhmäksi Suomessa sotilaat. Tulevaisuuskuvana tämä ei ole kovin optimistinen.

+ There are no comments

Add yours