Suomi-innovaatiot lentoon

Suomi-innovaatiot lentoon


Lehtikustantaja The Atlantic pyysi taannoin joukkoa tiedemiehiä, yrittäjiä, insinöörejä ja historiantutkijoita listaamaan tärkeysjärjestyksessä ihmiskunnan suurimmat teknologiainnovaatiot sitten pyörän keksimisen. Listan kymmenen kärjen muodostivat seuraavat keksinnöt:

  1. Painokone, 1430-luku
  2. Sähkö, 1800-luvun loppu
  3. Penisilliini, 1928
  4. Puolijohde, 1900-luvun puoliväli
  5. Optinen linssi, 1200-luku
  6. Paperi, 100-luku
  7. Polttomoottori, 1800-luvun loppu
  8. Rokotus, 1796
  9. Internet, 1960-luku
  10. Höyrykone, 1712

Lista on osoitus siitä, että ihmiskunnan menestys on perustunut kautta aikain arjen innovaatioihin. Monet näistä keksinnöistä olivat aikanaan mullistavia ja valtaosasta on hyötyä vielä tänä päivänäkin. Höyrykonetta tulee tosin käytettyä enää varsin harvoin 😉 .

2000-luvun alussa innovointi on keskittynyt enemmän hyödyntämään näitä keksintöjä kuin luomaan uutta. Ajatukseni harhailevat väkisin TV-shoppien mainostamiin turhakkeisiin. Yksi parhaimmista viimeaikaisista innovaatioista onkin ollut Marie Kondon opit kuinka näistä ylimääräisistä ”keksinnöistä” pääsee eroon.

2020-luvulla digitalisaatio konkretisoituu ja muuttaa maailmaa huimalla tavalla. Todellinen ja virtuaalinen maailma yhdistyvät, mikä muuttaa peruuttamattomalla tavalla kansalaisten ja yritysten tapoja toimia paikasta ja toimialasta riippumatta.

Keskiöön nousee kysymys mitä tai miksi haluamme innovoida. Hyödynnämmekö tietokoneiden lisääntyvää laskentakapasiteettia ja kaiken kytkeytymistä verkkoon entistä houkuttelevimpiin TV shop -tuotteisiin vai ihmislähtöisen älykkäämmän yhteiskunnan kehittämiseen?

Fujitsun vastaus on yksiselitteinen, sillä olemme sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Pyrimme toiminnallamme vaikuttamaan globaaleihin ilmiöihin ja yhteiskunnan kehittämiseen. Fujitsu ratkoo haasteita yhdessä asiakkaiden kanssa, pyrkii ajattelemaan uudella tavalla ja tarjoaa teknologioita muutoksen tueksi. Viimeisimpiä Fujitsun julkaisemia innovaatioita ovat mm. kvanttiteoriaa hyödyntävä pilvipalvelu, 3D-ohjelmisto sydämen toiminnan tutkimiseen sekä äänien analysointiin perustuva valvontaratkaisu.

Kaikista mahdollisuuksista huolimatta Suomen tilanteesta ei voi kuin olla huolissaan. Vaikka Suomen talous osoittaa toipumisen merkkejä, niin on tärkeää huomata, että tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä on vain 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on kaukana hallitusohjelman tavoitteesta tai muista maista. Pidemmällä aikavälillä tällä on vääjäämättä vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn koko ajan kansainvälistyvämmässä toimintaympäristössä.

Olen iloinen ja ylpeä siitä, että Fujitsu-konsernissa Suomea arvostetaan erittäin paljon. Se antaa perspektiiviä ymmärtää, että meillä suomalaisilla on kaikki edellytykset näyttää muulle maailmalle suuntaa. Suomessa meillä on korkea koulutustaso ja kyky hyödyntää teknologiaa toiminnan tehostamiseksi ja parantamiseksi. Suomi on myös sopivan kokoinen maa ottaa uusia ratkaisuja käyttöön ja levittää niitä tehokkaasti kansallisella tasolla.

Miksi emme hyödyntäisikin Suomea julkisen ja yksityisen sektorimme yhteisenä pilottimaana? Meillä olisi edellytykset luoda entistä sujuvampi yhteiskunta sekä kehittää uusia suomalaisia innovaatioita maailmalle. Vaihtoehto on jäädä seuraamaan kiinalais- ja amerikkalaisjättien rantautumista ja maailmanvaltausta.

+ There are no comments

Add yours