Tällä viikolla olemme mutustelleet…pilveä

Tällä viikolla olemme mutustelleet…pilveä


Moni muistaa 90-luvun legendaarisen televisiosarjan ”Ruuvit Löysällä” (The Fast Show). Yksi sarjan hahmoista, Jesse, ilmoittaa sketsissään mitä kaikkea ihmeellistä hän on kuluneella viikolla syönyt tai muuten vaan kokeillut.

Myös me Fujitsussa ”syömme tälläkin viikolla omaa koiranruokaamme”, jotta voimme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdessä muutaman seikkailunhaluisen asiakkaan kanssa olemme viime aikoina rakentaneet analytiikkaa puhtaasti pilveen.

Yritystason ratkaisun toteuttaminen pilvestä ei ole sama kuin sovelluksen ostaminen kännykkään. Sen pitäisi olla, varsinkin jos uskoo myynti- ja markkinointiviestejä, mutta todellisuus on toinen.

Monet pilvipalvelut tarjoavat ilmaisia kokeiluja, ja kun aloitat pilvimatkasi, ilmainen koejakso on hyvä idea. Tämä ei kuitenkaan välttämättä anna täydellistä kuvaa siitä, mitä kaikkea tarvitset, kun sovelluksen kaikki ominaisuudet ovat käytettävissä. ”Hello World” -demon kirjoittaminen pilvisovelluksen tynkäversiolla on täysin eri asia kuin sanojen ”Hello World” muodostaminen integroimalla viisi eri lähdejärjestelmää, joissa fonttikoko ja taustaväri vaihtelevat käyttäjien tietoturvaprofiilista riippuen.

Meidän mutustelussamme ensimmäinen haaste liittyi pilvisovelluksen alustamiseen ja integroimiseen yrityksen jo käytössä olevan ympäristön kanssa. Sovellus saattaa olla täysin valmis tuote kaikkine toiminnallisuuksineen mutta usein integraatio eri järjestelmien välillä ei onnistu ilman erillistä connectoria tai agenttia. Nämä pilviagentit ovat sovelluksen näkökulmasta hyvin yksinkertaisia, mutta todennäköisesti tarvitsevat toimiakseen erillistä palvelinta, asennustyötä ja verkko- ja tietoturvaprotokollien muokkauksia.

Ominaisuuksia, kuten ”integrointi mihin tahansa lähteeseen”, on mahdollisesti olemassa, mutta ne voivat myös tarkoittaa mahdollisuutta kehittää omaa koodia käyttämällä sovelluksen mukana toimitettuja malleja pohjana sen sijaan, että vain ”painat nappulaa”. Oman koodin kirjoittaminen puolestaan tarkoittaa resursseja, joita sinulla ei välttämättä ole tai ainakaan et ole suunnitellut tämän tyyppistä tarvetta ratkaisun käyttöönotossa.

Harjoituksessa rakensimme yksinkertaisen analytiikkaa tukevan ratkaisun, joka perustuu täysin kaupallisiin pilvisovelluksiin. Integroimme tietoja eri lähdejärjestelmistä kuten erpistä, verkkopalveluista (eg json) ja tekstitiedostoista. Työkaluina käytimme pilvestä tietokantapalveluja, integraatiotyökaluja ja pilvianalytiikkaa. Tarkoitus oli käyttää 1–2 analytiikkaresurssia muutaman viikon ajan, mutta saimme lisää tekemistä:

  • Avasimme tukipyynnön pilvipalvelun tarjoajalle, jotta saimme integraatio-ominaisuudet käyttöön – ei iso asia. Vaikka työtä ei tullut juuri lisää, kalenteriaikaa kului.
  • Asensimme erillisen palvelimen pilviagenttia varten, jotta saimme yhteyden lähdejärjestelmiin. Tästä tuli jo lisäkuluja. Pilvistrategioiden suunnittelussa kannattaa huomata että eri palveluiden agentteja on mahdollista asentaa yhdelle palvelimelle.
  • Verkkopalvelujen ylläpitäjältä piti saada portteja auki ja tietoa siitä, miten verkkosertifikaatit pitää konfiguroida. Verkkopalvelut ja portit ovat aika pitkälti perusasiaa, mutta sertifikaattien kanssa meni aikaa, mitä emme olleet ottaneet huomioon.
  • Tarvitsimme Java-kehittäjää kirjoittamaan omia adaptereita verkkopalveluiden kautta integroitavaan dataan. Emme yksinkertaisesti pystyneet integroimaan dataa verkkopalvelusta ilman oman adapterin kehitystä. Lopputulos ei ollut rakettitiedettä, mutta ei ihan perusloppukäyttäjän hommaa sekään.
  • Lähdejärjestelmien ylläpitäjiä tarvittiin avaamaan ovia pilviagentille. Lähdejärjestelmästä riippuen tämä voi olla turhauttavaa, mutta melko yksinkertaista tekemistä.

Kaikki tämä ennen kuin pystyimme aloittamaan sisällön kehittämisen!

Teksti antaa ehkä hieman kielteisen kuvan pilviratkaisun käyttöönotosta. Olen kuitenkin hyvin pro-pilvi ja luotan siihen, että yritykset siirtyvät kiihtyvää tahtia käyttämään pilvipohjaisia ratkaisuja. Tällä hetkellä monet organisaatiot käyvät läpi ydinresurssejaan, ja rakentavat kriittisiä operatiivisia sovelluksia ”on premise”, ja loput hajautetaan pilviin. Ostamisen helppous, käytettävissä olevat lisenssimallit ja käyttöönoton nopeus ovat kriittisiä tekijöitä, jotka auttavat pilvisovellusten adaptoinnissa jo nyt.

Sovelluksen ostaminen pilvestä on helppoa, mutta se ei ole taikuutta. On ehdottoman tärkeää ennen toteutuksen käynnistämistä suunnitella, miten pilvipalvelu otetaan käyttöön, ja ymmärtää, miten ratkaisu voidaan integroida yrityksen muihin järjestelmiin. Kuulostaako tutulta?

+ There are no comments

Add yours