Kuntapomon painajainen vai koko kansan murhe?

Kuntapomon painajainen vai koko kansan murhe?


Suomalaiset ovat tutkitusti maailman onnellisinta kansaa. Kansainvälinen The World Happiness Report -tutkimus listasi viimeksi Suomen kärkipaikalle 156 maan joukosta. Tulokset perustuvat vastaajien arvioihin omasta hyvinvoinnista.

Miksi Suomi ja muut Pohjoismaat ovat onnellisuustutkimuksen menestyjiä?

Tilastoja vertaamalla voi havaita, että tyytyväisyys elämään korreloi positiivisesti sekä tulotason että sen tasaisen jakautumisen kanssa. Pohjoismaiden vahva julkinen sektori on pitkäjänteisesti sekä vahvistanut kasvutekijöitä että huolehtinut yhdenvertaisuudesta.

Onnellisuuskupla

Suomessa pitkäaikainen ja jatkuva työn tuottavuuden parantuminen on vaikuttanut valtavasti talouden ja hyvinvoinnin kasvuun.

Tuottavuutemme kumulatiivinen kasvu on ollut huimaa viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana. Silmiinpistävää on kuitenkin se, että kasvu on 2000-luvun alun jälkeen pysähtynyt tavalla, jota ei ole rauhanoloissa ennen nähty. Tilannetta ei myöskään kohenna se, että samaisella aikavälillä valtionvelkamme on tuplaantunut.

Elämmekö onnellisuuskuplassa, jonka poksahtaminen on vain ajan kysymys?

Rohkeus uudistua

Kestävä menestyminen vaatii näkemyksellistä johtamista, uudistumista ja innovaatioita. Tämä näkyy erityisesti yksityisellä sektorilla esimerkiksi pankkitoimialan ja vähittäiskaupan muodonmuutoksena. Näillä toimialoilla uusien palveluiden kehitys ja käyttöönotto on ollut määrätietoista ja perinteisiä toimintamalleja kyseenalaistavaa. Kukapa enää haluaisi asioida pankkikonttorissa virka-ajan puitteissa tai metsästää joululahjoja yksinomaan kivijalkaliikkeistä.

Kaupallinen kilpailu ja kuluttajistuminen ovat pakottaneet lähes toimialasta riippumatta yrityksiä uudistumaan kiihtyvällä tahdilla. Muutoksen myötä yritysten toiminnasta on tullut nopeampaa, läpinäkyvämpää, automatisoidumpaa ja asiakaslähtöisempää kuin koskaan. Kuluttajina olemme jo tottuneet siihen, että käyttämämme palvelut ja tuotteet ovat vaivattomasti saatavilla silloin, kun meille parhaiten sopii. Kaikkein suosituimpia palveluita yhdistää niiden kyky mukautua yksilöllisiin tarpeisiin sekä proaktiivisesti auttaa ja ohjata palvelun käytössä parhaan mahdollisen hyödyn tarjoamiseksi.

Valitettavasti vastaavanlaista kehitys- tai tuottavuusloikkaa ei ole tapahtunut monenkaan suomalaisen kunnan tai kaupungin kuntalaisille tarjoamissa palveluissa. Usein kotikuntiemme palvelumallit jäävät kauas kuluttajapalveluille nykyään asettamistamme odotuksista. Tämäkin voisi olla jotenkin hyväksyttävissä, mutta samaan aikaan valtaosa kunnista elää lainarahalla. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on nelinkertaistunut 2000-luvun taitteesta lähes 20 miljardiin euroon. Harva yritys voisi jatkaa näin.

Vähemmällä enemmän

Kunnille on keskeistä pystyä huolehtimaan

  • pitovoimasta: Kuinka varmistaa nykyisten asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen halu pysyä kunnassa?
  • vetovoimasta: Miten houkutella uusia asukkaita ja paluumuuttajia?
  • elinvoimasta: Miten lisätä kunnan ja sen toimijoiden elinvoimaa ja vahvistaa tulevaisuutta?

Houkuttelevuuden kehittämisen ohella kuntien on jatkuvasti varmistuttava myös lakisääteisten vaatimusten toteutumisesta. Kansallisesti on valmisteilla runsaasti lainsäädäntöä, joka lisää kuntien kustannuksia suoraan tai välillisesti: tietosuojalainsäädäntö ja maakuntauudistus sekä valmisteilla oleva tiedonhallintalaki, maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen ja useat muut lainsäädäntöhankkeet. Työtä riittää myös digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain eli saavutettavuusvaatimusten sekä kuntatieto-ohjelman, sähköisen laskutuksen ja Suomi.fi-palvelujen toimeenpanon kanssa.

Välttämättömästä selviytyminen, sidosryhmien odotusten täyttäminen ja taloudellinen vahvistuminen vaativat entistä optimoidumpaa ja ennakoitavampaa toimintaa. Vähemmällä on tehtävä enemmän. Tämä vaatii uudenlaista asennetta sekä totuttujen toiminta- ja tuotantomallien haastamista.
Kunnan ja sen asiakkaiden entistä sujuvampi arki on tulevaisuudessa tehty asiakaslähtöisistä ja kustannustehokkaista toimintamalleista, jotka hyödyttävät kaikkia kuntalaisia. Se on mahdollista lisäämällä automaatioastetta ja siirtymällä rohkeasti reaktiivisesta proaktiiviseen toimintaan − tietoa ja tietotekniikkaa uudella ja turvallisella tavalla hyödyntäen.

Paluun tuottavuuskehityksen tielle tulisi olla jokaisen organisaation yhteinen ja ensisijainen tavoite. Se on tapa varmistaa onnellisuutemme jatkossakin − kestävällä tavalla!