Mitä digitalisoisin tänään?

Mitä digitalisoisin tänään?


Katselin jokin aika sitten Katsomosta Digitalisaatio-paneelikeskustelun. Olipa ajatuksia herättävää. Ei siksi että olisi tullut esille mitään uutta tai edes fiksua vanhaa, vaan siksi, kuinka epämääräinen ja monitulkintainen koko digi-trendi on edelleen. Kaikilla pitää olla sanottavaa oli asiaa tai ei. Olen edellisen kerran kiukutellut samasta aiheesta 2015, eikä maailma ole muuttunut kolmessa vuodessa parempaan suuntaan yhtään, pikemminkin päinvastoin.

Iso osa ihmisistä sekä ao. paneelissa että ihan yleisestikin näyttää vetävän suoran yhtäläisyyden ATK:n ja digitalisaation välille. Joten tietotekniikka ja tietokoneen käyttäminen johonkin asiaan on yhtä kuin digitalisaatio. Kai se sitten niin on kun enemmistö asian näyttää näin haluavan ymmärtää. Tällä tavalla vain vesitetään koko jutun idea. Sama tapahtui pilvelle ja näyttää olevan nykyisin sääntö aina uuden trendin ilmaantuessa – se valkopestään tarkoittamaan melkein mitä vain. Näin jokainen voi omista lähtökohdistaan tuoda oman ketunhäntänsä eli edistettävän asiansa esille uuden trendin varjolla.

Tietokoneita on ollut meillä jo kohtuullisen kauan, niin kauan että alan ammattilaisia on eläköitynyt jo vuosia, ja niiden käyttö on ollut enimmäkseen jonkinlaista automatisointia. Lempiesimerkkini tilanteesta ihan it-alan sisällä on taannoinen uusi trendi Robotic Process Automation, jota alaa ymmärtävätkin pitävät usein diginä, ja joskus se jopa lasketaan tekoälyn piiriin kuuluvaksi. Digipuristeille se ei tietenkään voi olla sitä itseään, koska RPA on kuitenkin melkein aina aivan tuikitavallista tietokoneistamista: Korvataan työnkulussa osa ihmisen tekemästä rutiinityöstä ohjelmiston tekemällä työllä. Sama prosessi jatkaa edelleen, uusi ohjelmisto tehostaa ja nopeuttaa toimintaa joskus hurjastikin, mutta ei oikeasti muuta mitään. Hieno nimi ja lyhenne – mutta kyseessä on silti vain oiva esimerkki perinteisestä tietotekniikasta. RPA:n jatkokehitelmät voitaneen kuitenkin puristienkin parissa laskea digitalisaatioksi.

Nyt kun kaikki tietokoneen käyttö on digiä, niin miksi kutsutaan jonkun asian perusteita ja liiketoimintaa ja työnteon mallia pohjia myöten muuttavaa toimintaa?

Toinen paneelissa ja muuallakin usein esiin tuleva ja joka kerta hoh hoijaa -efektin aiheuttava asia on väite, ettei robottien ja tekoälyn esiintulo vähennä työpaikkoja mitenkään poikkeuksellisen ongelmallisesti. Ja sama perustelu kuten aina eli historia. Jokaisessa aiemmassa muutoksessa, kun on löytynyt riittävästi korvaavia työtehtäviä uuden teknologian viemille työpaikoille.. Historian ei kuitenkaan tarvitse toistaa itseään. Nyt korvaavia työpaikkoja tulee todella vähän verrattuna poistuviin ja uudet vaativat hyvin erilaista osaamista. Ei voida tehdä vastaavaa siirtymistä pelloilta tehtaisiin, kuten edellisessä isossa murroksessa. Tältä ainakin vahvasti näyttää.

En ole missään vielä nähnyt selkeästi kerrottavan mihin syntyy tarvittava määrä uutta työtä, ja vieläpä sellaista työtä, jolle olisi maksaja. Tottakai voimme ”kaikki” keskittyä jatkossa vain luoviin tai erilaisiin pitkään ihmisillä säilyviin tehtäviin kuten hoitoalalle, mutta säällisen korvauksen maksaminen näistä ei nykymalleilla onnistu. Kaikkea luovaa toimintaa eivät taida pystyä kustantamaan edes rikkaat harmaat säätiöt vaikka välillä siltä vaikuttaakin. Äskettäinhän järkyttävän suosittu taidenäyttely teki kaksi miljoonaa tappiota ja oli silti mahtava menestys myös sen tuottaneen säätiön mielestä.
Yhteiskunnan ja tulonjaon perusrakenteet tulevat muuttumaan teknologisen mullistuksen vuoksi, joko rauhanomaisesti tai väkisin. Ja muutos on nopeampaa kuin moni olettaa. Keltaliivit Ranskassa ja Helsingin Sanomien köyhyys Suomessa –tutkimus ovat esimerkkejä siitä, missä mennään tänään.