Informaatio hallitsee ilmatilaa

Informaatio hallitsee ilmatilaa


Moderni hävittäjälentokone on tuottanut teratavun verran dataa siinä vaiheessa, kun moottorit on vasta saatu käyntiin. Tiedusteluvaunu kerää viisi teratavua tietoa yhden tehtävän aikana. Sotilaat muuttuvat kulkeviksi informaation lähteiksi, ja lopulta vesikanisteritkin kerryttävät dataa.

Kun kuvaa laajennetaan kokonaisiin joukko-osastoihin, tarvikkeiden hallintaan ja koneiden kunnossapitoon, kohdataan suuren, hajallaan olevan tietomäärän hallintaongelma. Erilaisten raporttien laatiminen alkaa kestää kohtuuttoman kauan ja vaatii koko joukon ihmiskäsiä.

Lopputuloksena saadaan jo valmistuessaan vanhentuneita tilannekatsauksia, joiden luotettavuudestakaan ei voi olla ihan varma – ja mikä pahinta, kalliit koneet seisovat maassa, eivätkä joukot liiku minnekään.

Fujitsu osallistui tällä viikolla Lontoossa puolustusteollisuuden DSEI-messuille. Perinteisen kovan sisällön lisäksi nähtävillä oli alati voimistuva suuntaus informaation keräämiseen ja analysointiin. Näiden avulla pystytään luomaan erilaisia tilannekuvia ja ennustamaan tulevaisuuttakin – lopputuloksena kaluston käyttöaste ja joukkojen toimintakyky nousee. Ja mikä parasta, kaikkea tätä voi soveltaa suoraan siviilipuolen haasteissa.

Yhä enemmän puhutaan poikkeusolojen muuttumisesta normaaliksi olotilaksi, varsinkin toimintavalmiuden näkökulmasta. Kyberturvallisuuden rintamilla sotaa käydään koko ajan, vaikka se näkyykin kansalaisille vain satunnaisesti vaikkapa viranomaisten palveluiden ollessa alhaalla palvelunestohyökkäyksen takia.

Tietojärjestelmien pitääkin pystyä toimimaan korkealla luotettavuustasolla kaikissa tilanteissa. Tämä vaatii muun muassa tarkoituksenmukaisia alustoja, kuten eritasoisia turvallisia pilvi- ja konesaliratkaisuja. Hyvin mietitty käyttövaltuushallinta on myös keskeistä. Se mahdollistaa henkilön nopean roolinmuutoksen eri valmiustasoille siirryttäessä, vaikkapa toimikorttiin pohjautuvan tunnistautumisen avulla. Samoin eri turvatasojen informaatiota pitää pystyä käsittelemään yhdellä ainoalla päätelaitteella turvallisesti, olipa kyse kannettavasta tietokoneesta tai älypuhelimesta.

Informaation käyttäminen ennakoivaan toimintaan on messuillakin puhuttanut teema. Ratkaisu tähän on koneoppiminen ja edelleen opettamisen vaatiman datan kerääminen. Esimerkkinä voi käyttää kulkuneuvojen vikaantumisen ennustamista sensoridatan perusteella. Se ei aina ole yksinkertaista; normaalitilanteen mallintaminen on yleensä varsin suoraviivaista, mutta erilaisten vikatilojen sieppaaminen voi vaatia pitkän ajan tai kalliita erityisjärjestyjä vikaantumisen aiheuttamiseksi. Siltikin lopputulos voi jäädä puutteelliseksi, kun mukaan liitetään uusia, erilaisia käyttöympäristöjä, kuten lunta, hiekkaa tai kosteutta. Kaikkea ei vain voi etukäteen ottaa huomioon. Tämän vuoksi oppivien järjestelmien jatkuva opettaminen uudella datalla on elintärkeää, eikä kone pysty tähän yksinään – data-asiantuntijoita tarvitaan siinä missä sotilaitakin.

Kuten aiemminkin historiassa, puolustussektori näyttää usein mallia muille. Yrityspuolella vastaavat haasteet alkavat olla arkipäivää, ja kybersotaan vedetään mukaan myös tavallisia kansalaisia. Niinpä vielä äsken poikkeavina pidetyt olosuhteet arkipäiväistyvät hiljalleen, joten välineiden ja palvelujen pitää olla tämän mukaiset, myös siviilipuolella.

Keskeisiä elementtejä ovat tiedon monipuolinen kerääminen, esittäminen ja analysointi, sekä sen hyödyntäminen ennakoinnissa. Tietämykseksi jalostettu informaatio onkin tulevaisuuden tulivoimaa!

Kaikkeen tähän Fujitsulla on vastauksia. Jos kiinnostuit, ole yhteydessä!