Otatko robotin apulaiseksi vai uskotko sille koko urakan?

Otatko robotin apulaiseksi vai uskotko sille koko urakan?


Vapaa-ajattelijan päiväkirjasta, osa 19

Robotiikka ja tekoäly nousevat aina silloin tällöin otsikoihin herättämättä sen suurempaa kohua. Osittain siksi, että robotit piilottelevat vielä tehtaissa ja tekoäly tietokoneiden uumenissa. Tekoäly toteuttaa kohtalaisen näkymättömiä tietojen jalostamiseen, tietovirtoihin ja logistiikkaan liittyviä tehtäviä. Tässä blogikirjotuksessa yhdistän tekoälyn ja robotiikan saman sateenvarjon alle, koska mielestäni robotti on vain kädellinen tekoäly.

Tekoäly tulee otsikoihin yleensä silloin, kun se korvaa tai selkeästi muokkaa tehtävää, joka ollut vain ihmisten tonttia. Näitä tehtäviä on tähän mennessä ollut hyvin vähän. Niinpä tekoäly on herättänyt vasta aika vähän kiinnostusta ja tunteita. Ehkä tekoäly näkyy toistaiseksi selkeimmin vasta autoteollisuudessa, mutta sielläkin tekoäly on lähinnä avustajan roolissa. Suuri muutos on kuitenkin aivan ovella ja sen vaikutukset näkyvät meidän jokaisen elämässä erittäin voimakkaasti seuraavien 10−15 vuoden aikana.

Nyt on siis vasta lähdetty liikkeelle, ja arkisia sovelluksia syntyy hitaasti. Miksi tahti on hidas ja miksi se lähivuosina kiihtyy?

Yksi keskeisistä ongelmista on katsantokantamme, jossa keinoälyä on yritetty toteuttaa tietokoneen sovelluksena. Tietokone tunnetusti tekee sen mitä siihen ohjelmoitu ja tietokoneen tietoyksikköjä ovat nolla ja ykkönen. Tämä kuvaa huonosti maailmaa ympärillämme, sillä toden ja epätoden variaatioita on valtava määrä. Tietokoneessa kaikki nämä vivahteet, jotka tekevät koneesta (sovelluksesta) älykkään, on pitänyt mallintaa kankeasti sovellukseen. Vaikka tietokoneiden tehot ovat kasvaneet huimasti 40 vuoden aikana, koneet ovat tietyissä tehtävissä vielä hitaita ihmisaivoihin verrattuna. Siksi tekoälyn kehityksessä pisimmällä ovat ne, jotka ovat lähteneet korvamaan tavallista tietokoneen prosessoria laitteella, joka sopii paremmin tekoälyn tarpeisiin.

Hyvä esimerkki on Tesla, joka on rakentanut aivan oman prosessoriparin, joka tuottaa auton tarvitsemat tekoälypalvelut. Jo nykyinen Tesla 3 on varustettu laitteilla, jotka mahdollistavat sovelluspäivitysten jälkeen auton toimimisen täysin autonomisena taksina.

Kvanttitekniikka tuo moninkertaista suorituskykyä

Viime viikolla julkaistiin uutinen, joka olisi voinut kerätä enemmänkin huomiota. Google kertoi, että oli saanut toimimaan kvanttitietokoneen, joka pystyi laskemaan muutamassa minuutissa laskutoimituksen, joka olisi vienyt perinteiseltä supertietokoneelta yli 10 000 vuotta. En lähde tässä tarkemmin selittämään miten kvanttitietokone toimii, mutta hyvin karkealla tasolla voisi sanoa, että nollan ja ykkösen lisäksi kvanttikoneessa on lukemattomia arvoja niiden välillä.

Kvanttitietokoneen nopeus perustuu siis osittain arvauksiin, mikä tekee siitä perinteistä tietokonetta nopeamman. Kvanttikoneet ovat toki tänä päivänä äärimmäisen kalliita ja vanhojen suurkoneiden kokoisia, mutta kun tekniikka kehittyy ja kvanttitietokone mahtuu puhelimen kokoiseen tilaan, niin olemme valtavan mullistuksen äärellä. Tekoälyalustan päälle rakennettavat sovellukset ovat nykyisiin verrattuina moninkertaisia nopeudeltaan ja ne vieläpä ”oppivat”.

Mitä on edessä, kun tekoälyn suorituskyky moninkertaistuu?

Uskon, että uusia tekoälysovelluksia tulee entistä enemmän autoihin. Täysin ilman kuljettajaa operoivat autot ovat todellisuutta jo muutaman vuoden sisällä, samalla kun myös lainsäädäntö kehittyy. Autojen lisäksi erilaiset avustavat robotit alkavat vallata alaa, varsinkin suorittavissa töissä, joissa robotteja on nähty vielä suhteellisen vähän. Näitä ovat varastotyöt, siivoukset, kuljetukset ja monet ihmistä avustavat tehtävät. Myös eksoskeletons-tyyliset tukirakenteet yleistyvät raskaissa töissä kuten kokoonpanolinjoilla. Samoin droonien käyttö tulee lisääntymään myös muissa tehtävissä, kun kuvaamisessa ja kuljetuksessa. Ne alkavat hoitaa monelaisia vartiointi- ja huoltotehtäviä, kunhan niihin ensin lisätään ”kädet”.

Lähitulevaisuuden nopean kehityksen takia tekniikan tuomien muutosten hallinta ei tule olemaan helppoa. Herää monta kysymystä. Mikä on ihmisen rooli, kun tekoäly yleistyy? Tehdäänkö tulevaisuudessa työtä älykkään robotin kanssa? Onko työ yhteistyötä vai korvaako tekoäly ihmisosaamista? Keksimmekö uusia töitä, jotka osuvat enemmän ihmisten tontille? Miten varmistetaan reilu voitonjako ja toisaalta toimeentulo, jos osalla ihmisistä ei ole nykyisen kaltaista työtä? Pysyykö yhteiskunta mukana kehityksessä ja säädelläänkö lakeja riittävän nopeasti siten, että tekoäly ei muuta yhteiskuntaa hallitsemattomasti ja että voittoja jaetaan vaikka kansalaispalkan muodossa? Kansainvälissä tutkimuksissa on jo huomattu, että tekoälyn kehitys ja robotiikka tuovat aivan uusia töitä.

Monia kysymyksiä on vielä ratkaisematta. Nyt meillä on kuitenkin vielä mahdollisuus vaikuttaa seuraavaan suureen teknologiamurrokseen, joka oikeasti muuttaa kaiken. Uskon että tekoälystä tulee uusi työkaverimme eikä pomomme. Jossain kohtaa lähitulevaisuudessa saatamme kuitenkin tarvita tehokkaamman linkin aivojemme ja tekoälyn välille.

Fujitsu on tiiviisti mukana tekoälyn tutkimuksessa ja soveltaa sitä jo monessa kohteessa. Fujitsulla on ollut Japanissa jo vuosia käynnissä erilaisia tekoälyhankkeita. Myös Suomeen olemme perustaneet oman yksikön, joka tutkimuksen ja erilaisten testien lisäksi tekee käytännön sovelluksia.