Mistä uskonvahvistusta tekoäly-Suomelle?

Mistä uskonvahvistusta tekoäly-Suomelle?


Tekoäly, keinoäly, tukiäly tai vaikka AI (artificial intelligence) on yhä useamman suomalaisen huulilla tai mielessä niin työssä sekä vapaalla. Jokainen itse päättää, tunnistaako sen uhkana vai mahdollisuutena. Iästä riippumatta mielipiteet usein jakautuvat puolesta ja vastaan – harvan suhtautumistapa on neutraalin harmaa. Syykin on selvä. Halusimme tai emme, seuraavien vuosien ajan maailmamme tulee muuttumaan paljon nykyistä digitaalisemmaksi – ja haluamme olla varmasti päättämässä mihin suuntaan. Monet päivittäin käyttämämme palvelut tai sovellukset hyödyntävät jo eritasoista ”älyä” elämäämme helpottamaan.

Valitsemmeko soittolistamme ja tv-sarjat kanavatarjoajien suositusten mukaan ja harrastukset sosiaalisen median ohjaamina?

Haluammeko, että lääkäriä auttaa vaivojen selvittelyssä laadukas yhteenveto, joka on koostettu eri tietolähteistä? Mitäs jos hammaslääkäri saa ennusteen tulevan käynnin hoitotarpeesta viiden viime vuoden käyntihistoriasi pohjalta? Tai jos elämän aikana karttunut terveystieto helpottaisi vaikeiden syöpähoitojen monimutkaisia hoitopäätöksiä?

Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuuksien esimerkkinä Bayer ja Fujitsu julkaisivat juuri uuden tavan, jolla lääketeollisuus nopeuttaa sopivien potentiaalisten molekyylien etsintää. Ratkaisu tehostaa ja nopeuttaa uusien lääkkeiden kehittämistä.

Äskettäin uutisotsikoihin nousi apulaisoikeusasiamiehen päätös, jonka mukaan verottajan vakiintunut käytäntö tehdä verotuspäätöksiä automatisoidusti on perustuslain ja hyvän hallintotavan vastainen.

Verottaja on säästänyt automaation avulla 2 000 henkilötyövuotta ja henkilöstö on voinut rutiinien sijaan keskittyä vaativampiin tehtäviin. Harmillista, että verottajan merkittävä ja esimerkillinen työ voi kaatua lakiin, joka ei ole ajan tasalla tai sitä laatiessa ei ole ollut ymmärrystä tulevasta. Jotta kehityksessä ei jouduta ottamaan takapakkia, päätöksenteossa hyödynnettävästä automaatiosta pitäisi säätää laissa nykyistä tarkemmin.

Minä en ainakaan tykkää tylsistä rutiineista vaan haluan, että älykkäät ratkaisut hoitavat puolestani sellaiset asiat. Mutta haluan olla se, joka määrittelee ratkaisut ja miten ne toimivat sekä antaa ratkaisulle rajat tai piirtää hiekkalaatikon reunat, jonka sisällä ratkaisut voi tehdä.

Ohjaan esimerkiksi omakotitalomme lämmitystä IoT-pohjaisella (Internet of things) mobiiliratkaisulla. Se mittaa sisä- ja ulkolämpötilan 10 minuutin välein ja hakee sääennusteesta tiedot, jonka pohjalta talon lämmitys tai viilennys säätyvät ennakoivasti halutulle tasolle. Kun olen pois, ratkaisu alentaa lämpötilaa ja nostaa sen taas toivotulle tasolle, kun palaan. Näin säästyy merkittävästi energiaa. Kun vielä käytössäni ovat aurinkopaneelit, systeemi on osa henkilökohtaista panostani ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kaikkien ei ole helppoa omaksua uusia älykkäitä palveluita, mutta niiden avulla voisimme nostaa kansantalouttamme investoimalla niihin ja käyttämällä niitä nyt, kun ei ole vielä liian myöhäistä. Esimerkiksi ikääntymisen aiheuttama huoltosuhde muuttuu joka päivä huonompaan suuntaan useissa maissa.

Tarvitsemme osaavaa työvoimaa ja heidän houkuttelemisekseen tarvitaan edelläkävijäyrityksiä sekä tulevaisuutta rakentava yhteiskunta. Useilla toimialoilla työvoimapulaa ei voi torjua älykkäillä ratkaisuilla, mutta ne helpottavat tilannetta. Esimerkiksi rakennusalalla on saatu merkittäviä säästöjä materiaalien ja työtehtävien oikea-aikaisella, älykkäällä jaksottamisella. Viime viikolla kuulin esimerkin Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikan älykkäästä ratkaisusta, jolla yritys on parantanut merkittävästi kilpailukykyä tai kannattavuutta haastavalla toimialalla.

Me kaikki tarvitsemme nyt rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta pitkään loikkaan kohti älykästä tulevaisuutta. Huominen ei meitä hyvällä katso, jos emme ryhdy tekemään älykästä digitaalista tulevaisuutta itse! Samalla meidän on mietittävä mitä haluamme jättää lapsillemme ja heidän lapsilleen. Mitä kestävää sinä teet tänään?