Lääkettä terveydenhuollon ammattilaisen tiedontuskaan

Lääkettä terveydenhuollon ammattilaisen tiedontuskaan


Useampi vuosi sitten oli yleistä, että potilas saapui lääkärin vastaanotolle satasivuinen paperipumaska kainalossaan. Tänä päivänä lomakkeiden tiedot ovat ponkaisseet pilveen, mutta ei vaan yhteen vaan useampaan.

Mittaamme päivittäin eri mobiililaitteilla useita eri asioita terveydestämme: verenpainetta ja -sokeria sekä esimerkiksi PEF-arvoja eli uloshengityksen huippuvirtausnopeutta ensimmäisen sekunnin aikana.

Ranteesta, sormuksesta tai puhelimesta aktiivisuusdata sykkeineen, kilokaloreineen ja metreineen tai askeleineen menee toisiin pilviin, joihin vain sinulla on pääsy. Kelan Omatietovarantoon tallentuu tiedot vain muutamista lähteistä.

Kuinka tämän kaiken hyvinvointi- ja terveystietodatan voisi tietoturvallisesti sisäistää myös terveydenhuollon ammattilainen.

Mikä merkitys terveydenhuollon ammattilaiselle on esimerkiksi hyvinvointirannekkeen tuottamaan dataan versus CE-hyväksytyn lääkinnällisen laitteen tuottamaan dataan? Sivusin tätä aikaisemin blogissa ”Kaiken takana on potilasturvallisuus”. Uskon että molemmille on paikkansa mutta miten ne luokitellaan?

Terveydenhuollon ammattilaisen työpäivä on täynnä tapaamisia ja tiedon jyvästen keräämistä. Kuvittele, että tapaat yli kymmenen ihmistä päivässä ja jokainen tuo sinulle noin yhden megatavun eli noin 400 A4-arkkia uutta ja vanhaa tietoa käsiteltäväksi ja ymmärrettäväksi 15−20 minuutissa! Se tekee yli 4 000 sivua tekstiä päivässä. Veikkaan, että kuormitus tuntuu päivän päättyessä.

Terveydenhuollon ammattilaiset – lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit, psykologit, sosiaalipuolen työntekijät jne. – eivät voi millään olla perillä kaikista tiedonlähteistä, saatikka sitten useisiin eri potilastietojärjestelmiin tallennetuista tiedoista. Tiedon ähky ei välttämättä ole enää määrässä, vaan suurin haaste tulee pirstaleisista tiedon jyväsistä, joista on vaikea koostaa yhtä lähdettä.

Tätä ongelmaa on miellä pohdittu hartaasti ja olemme ja päätyneet rakentaneet Fujitsu Information Browser FIB -ratkaisun.

Olemme jo usean vuoden ajan tukeneet Varsinais-Suomen terveydenhuollon ammattilaisia Altti-ratkaisulla, joka tarjoaa koostetietoa alueen eri potilastietojärjestelmistä.

Nyt olemme ottaneet seuraavan askeleen, jolla tuemme sosiaali- ja terveydenhuollon työtä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella.

FIB on ensivaiheessaan Kanta-katselin, mutta laajenee siitä usean tietolähteen kokoavaksi työpöydäksi, josta on helppo saada yhdellä silmäyksellä koostetieto potilaan tilanteesta.

Kun vielä lisäämme älyä tiedon koostamiseen, voimme kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle työpöydän, joka helpottaa työpäivää ja tuottaa parempia kohtaamisia potilaiden kanssa.

Duodecim:n EBMEDS – Evidence-Based Medicine Electronic Decision Support yhdistettynä asiakas/potilaskohtaiseen dataan helpottaa merkittävästi tiedon jäsentämistä ja auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään hoitopäätöksiä.

”Yhdistämällä yksilölliset potilastiedot korkeatasoiseen tieteelliseen näyttöön, voimme lisätä potilasturvallisuutta, parantaa hoidon laatua sekä säästää aikaa” – Duodecim.

FIB Kanta-katselimen voi asentaa asiakkaan it-ympäristöön varsin ripeästi ja kohtuulisin kustannuksin. Omien tietolähteiden kytkemin onnistuu myös, koska FIB tukee kaikkia rajapintoja ja asennus voidaan rakentaa toivotuilla tavoilla eri installaatioihin. Tässä auttaa Fujitsun monipuolin kokemus eri toimintaympäristöistä.

Jos kiinnostuksesi heräsi, ole yhteydessä, niin voimme rakentaa sinua ja organisaatiosi parhaiten tukeva ratkaisu.