Luovuutta etsimässä

Luovuutta etsimässä


Edellisessä blogissani kirjoitin työelämätaidoista ja kuinka henkilöä voidaan pitää luovana, kun hän työskentelee tieteellisen järjestelmällisesti. Blogia kirjoittaessani luulin tietäväni mitä luovuus on, mutta käsite alkoi todella avautumaan vasta, kun perehdyin aiheeseen kerätessäni taustamateriaalia tähän tekstiin. Tässä muutamia oivalluksia jotka olen kirjannut itselleni ylös:

Luovuus on tekemistä. Se ei ole ainoastaan taidepiirien yksinoikeus vaan luovuutta on kaikkialla. Jokaisella ihmisellä on omanlainen luovuuteensa ja mahdollisuus toteuttaa omaa luovaa prosessiaan.

Luovasta ajattelusta tai tekemisestä innostuminen voi ajaa ihmisen flow-tilaan ja aikaansaaminen tuottaa parhaimmillaan samanlaista mielihyvää, kuin viihteestä saatavat elämykset. Luovuuden avulla voidaan tuoda esiin jotain sellaista, mitä aiemmin ei ole ollut olemassa.

Luovuuden avulla syntyneen oivalluksen tai tuotoksen (artefaktin) ei tarvitse olla täysin uusi; se voi olla vain pieni kehitysaskel, evoluutio jostain olemassa olevasta. Pelkästään yhdistelemällä olemassa olevia asioita uudella tavalla, voidaan luoda jotain uutta. Tämä blogitekstikin voidaan nähdä luovan tekemisen tuotoksena: blogia varten olen yhdistellyt sanoja, muilta oppimaani ja omia ajatuksiani.

Luovuuden vastakohdaksi voidaan mieltää tekemättä jättäminen tai toimiminen tiukasti ennalta määrätyllä tavalla, hyödyntämättä ympäröivässä maailmassa olevia mahdollisuuksia ja tietoa.

Luovuus on enemmän kallellaan ihmisen suuntaan kuin koneeseen. Kun koneet hoitavat aina vain enemmän rutiiniasioita, kuten koodaamisen ja muiden matemaattisten, eli algoritmisten ongelmien ratkaisun, ihmisen tehtäväksi jää olla enemmän ihminen ja ratkoa heuristisia ongelmia. Heuristisia ongelmia ratkotaan ihmistaidoilla, kuten intuitiolla (1), empatialla (2), tunneälyllä (3) ja aisteilla, joiden kaikkien sanotaan tukevan luovuutta.

Miksi luovuutta tarvitaan?

Esimerkkejä luovan toiminnan ajureista ovat muutos, epävarmuus tai tarve aikaansaada jotain, esimerkiksi parannus johonkin; kaikki asioita, jotka esiintyvät myös työelämässä. Aina vain monimutkaisemmiksi käyviä ongelmia ei aina pystytä ratkaisemaan yksittäisen ihmisen kapasiteetilla, vaan ongelmat ratkeavat yhteistyöllä, muita ihmisiä kuuntelemalla, kokeilemalla rohkeasti ja hyödyntäen jo olemassa olevaa tietoa.

Osallistuin tänä syksynä jälleen Vamoksen ammattikirjastoon.  Ammattikirjastossa oli siirrytty henkilökohtaisesta tapaamisesta malliin, jossa osallistuminen tapahtui suurimmaksi osaksi Teams-kokouksena – muutostilanteessa luovuutta vaatinut ratkaisu sekin.

Ammattikirjastossa pääsin kuulemaan luovan alan edustajan, graafikon, uratarinaa. Hän kertoi, että työelämässä graafikon työ on usein ennalta määriteltyä, esimerkiksi lehden ulkoasu toteutetaan tietyllä tavalla. Julkaisussa esiintyvä grafiikka pitää olla tietyn ilmeen mukaista, eikä omaa luovuuttaan voi päästää täysin valloilleen. Hoksasin, että luovankaan alan ammattilainen ei välttämättä pääse vapauttamaan koko luovaa potentiaaliaan työkontekstissa, vaan tekemisen muoto tulee annettuna. Tekemisen sisältöön sitä vastoin on helpompi vaikuttaa.

Mitä siis opin luovuudesta? Luovuus ei tule määrättynä ulkopuolelta, vaan myötämielisyys sille lähtee jokaisesta itsestä. Luova tekeminen työelämässä esiintyy useimmiten yhteistyönä, jossa huomioidaan ihmistaidot ja mahdollisuus hyödyntää olemassa olevaa tietoa. Luovuus vaatii taitoa kuunnella sekä rohkeutta: luovaan tekemiseen osallistumista varten pitää uskaltaa tuoda esiin omat ajatukset ja näkemykset. Uskaltavatko kaikki tuoda oman mielipiteensä esiin? Ovatko kaikki tasavertaisia? Siitä aiheesta ajattelin kirjoittaa seuraavan blogin.

—————————-

Viittaukset ja lähteet:
(1) Intuition  sanotaan olevan sisäisen tietämisen keskiössä. Intuitio on jotain sellaista, jonka avulla oivallukset ja päätökset kumpuavat jostain kuin annettuina. Unet ovat tästä hyvä esimerkki. Googlen perustaja Larry Page on kertonut saaneensa idean hakukoneeseen unessa: (Larry Page’s University of Michigan commencement address). Keksijä Nikolas Tesla kuvasi aivojensa olevan vain vastaanotin joka vastaanottaa universumin ytimestä tietoa, voimaa ja inspiraatiota.

(2) Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää mitä toinen ihminen kokee tämän näkökulmasta, eli itsensä asettamista toisen henkilön asemaan. Empaattisessa vuorovaikutuksessa henkilö ymmärtää toisen henkilön tunteet.

(3) Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa.

Tämän blogitekstin taustamateriaalit:
• Asta Raami – Älykäs intuitio ISBN: 9789515243188
• Henri Hyppönen – Luomiskertomus ISBN: 9789523520103
• Joe Dispenza – Luo itsesi uudelleen ISBN: 9789522607683
• Mark Manson – Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan ISBN: 9789523004764
• Yuval Noah Harari – Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ISBN: 9789522794703
• Esa Saarinen – Filosofia ja systeemiajattelu 2019 (löytyy myös Spotifysta)
• Heikki Saure – Roskarunotyöpaja
• Sinnu – Psykologiaa ja kaikenlaista -podcastit