Kun lahtelainen puhuu, vastuu on kaikilla

Kun lahtelainen puhuu, vastuu on kaikilla


Vastuullisuus on päivän suuria teemoja. Huomionarviosta on, että se on sitä niin yritys- kuin yksityiselämässämmekin. Ilmastoahdistuksessa painiva kuluttaja haluaa vastuullisella toiminnallaan edistää taistelua maapallon puolesta omalta osaltaan − ja odottaa, että myös isommat yhteisöt ja yritykset toimivat hänen esimerkkinsä mukaisesti.

Lahdessa tämä on otettu erityisen tosissaan: Kaupunki haki ja valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi 2021. Arvonimeä on jaettu vasta kymmenkunta vuotta, ja vain yhdelle eurooppalaiselle kaupungille vuosittain. Ei ihan pieni osoitus tavoitteellisesta työstä vastuullisen toiminnan edistämiseksi.

Fujitsu lähti mukaan ympäristöpääkaupunkivuoteen yhtenä Lahden yrityskumppaneista. Lupasimme tarjota Human-Centric Experience Design -mallillamme vedetyt innovaatiotyöpajat hankkeen käyttöön. Nyt ensimmäinen työpaja on pidetty, virtuaalisesti tietenkin. Millaisia huomioita siitä sitten päällimmäiseksi jäi?

  1. Tällaisten työpajojen lopputulos riippuu lähes täysin ihmisistä, jotka niihin osallistuvat. Olikin hauska huomata, että virastoajan ulkopuolella pidetty työpaja poisti työkiireiden vaikutuksen osallistumiseen. Toisaalta tämä varmisti, että paikalle saatiin juuri asiasta innostuneita eli niitä, jotka olivat valmiita uhraamaan kallista vapaa-aikaansa yhteisen hyvän eteen.
    .
  2. Tällaisten työpajojen lopputulos riippuu lähes täysin ihmisistä, jotka niihin osallistuvat. Ja tähän pajaan saimme loistavan, heterogeenisen osallistujajoukon. Lahdessa toimii esimerkiksi hieno asukaslähettiläiden verkosto; joukko kaupunkilaisia, jotka toimivat asukkaiden äänitorvina ja ovat kiinnostuneita kaupungin kehittämisestä. Lisäksi pajaan osallistuivat Lahden kaupungin sekä paikalliset jätehuollon, pk-yritysten ja järjestömaailman edustajat. Useat näkökulmat eivät innovaatiotoiminnassa ole pelkästään rikkaus, vaan myös onnistumisen edellytys.
    .
  3. Tällaisten työpajojen lopputulos riippuu lähes täysin ihmisistä, jotka niihin osallistuvat. Tämän päivän tekniikka tukee etänä tapahtuvaa yhteiskehittämistä hyvin, mutta ei korvaa ihmisten vuorovaikutuksesta syntyvää hyötyä. Virtuaaliympäristöön totuttautuminen sujui ennakkoluulottomilta osallistujiltamme nopeasti, ja yhtä nopeasti he alkoivat pienryhmissä yhdessä pohtia vastuullisuuskysymyksiä ja generoida ideoita kierrätysjärjestelmien käytön tehostamiseksi. Henki oli hyvä, ja tulosta syntyi.

Jos ei vielä tullut selväksi, niin mielestäni kaikki yhteistekeminen lähtee liikkeelle ja on riippuvaista ihmisistä. Haastaisin jopa sanonnan ”Asiat riitelevät, eivät ihmiset” – onko kuitenkin niin, että ihmiset siinä loppujen lopuksi riitelevät? Kun asenne, innostus ja sopiva toteutusympäristö kohtaavat, syntyy innovaatioita. Ja tässä tapauksessa myös lisää vastuullisuutta. Hyvä Lahti!