Muistatko vielä missä olit, kun pomo kielsi tulemasta konttorille?

Muistatko vielä missä olit, kun pomo kielsi tulemasta konttorille?


Vielä vuosi sitten etätöiden tekeminen oli useimmilla työpaikoilla luvanvaraista. Ainakin julkishallinnossa tehtiin etätyösopimuksia, joiden perusteella työntekijä sai luvan toimia etätoimistolta, tyypillisesti 1–2 päivää viikossa. Työpaikan ulkopuolella tehtävää työtä siis rajoitettiin ja samalla viestittiin, että toimistolla pitää viihtyä riittävä tuntimäärä viikottain.

Kuten tiedämme, maaliskuu vuosi sitten muutti kaiken. Kodeista tuli myös toimistoja sadoille tuhansille suomalaisille. Olosuhteet muuttuivat nopeasti ja etätyön luvanvaraisuus muuttui hetkessä esimiesten kainoksi pyynnöksi: ettehän tule toimistolle.

Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura kuvasi OECD:n haastattelussa keskeisimpiä onnistumisen kriteereitä vuoden 2020 keväällä alkaneelle, lähes kaikkia koskevalle monipaikkaiselle työlle. Keskeisiksi mahdollistajiksi Heikura listaa kolme seikkaa: verohallinto toimii täysin paperittomasti, kaikilla on tekninen varustus (esimerkiksi läppärit) kunnossa ja etätöitä on pilotoitu ja tehty jo lähes kymmenen vuotta.

Vähintään yhtä radikaali muutos tapahtui työmatkustamiselle. Ystäväni oli aiemmin ollut 150 päivää vuodesta työmatkoilla. Nyt matkapäiviä on nolla mutta kuulemma työt rullaavat kuten ennenkin. Oletan, että työperusteinen matkustaminen vähenee pysyvästi pandemian myötä.

Myös virastot tiivistyvät ryppäiksi

Uusi aika on voimistanut keskustelua työn monipaikkaisuudesta, paikkariippumattomuudesta ja myös julkisen hallinnon yhteiskäyttötiloista. Julkinen hallinto on toiminut hyvin virastokohtaisesti eli kukin virasto on sijoittunut omiin tiloihinsa. Näköpiirissä on, että hallinto tulee tiivistämään toimistojaan niin, että useampi virasto toimii saman katon alla.

Veikkaan, että tulemme lähivuosina näkemään yleisemminkin suuren toimitilamurroksen. Yritykset ja julkinen hallinto eivät tarvitse jatkossa niin suuria toimitiloja: osa toimitiloista siirtyy pysyvästi koteihin.

Vahva veikkaus on, että toimitilat painottuvat jatkossa vuorovaikutukseen ja kohtaamisiin. Johtaisiko uusi aika vaikkapa viikon loppupuolella pidettävään toimistotorstaihin?

Uudet johtamistaidot tarpeen

Melko vähälle huomiolle on vielä jäänyt uuteen työelämän malliin liittyvä johtamisen murros. Kun fyysinen tila ei enää yhdistä työntekijää ja esimiestä, tarvitaan uusia keinoja johtamistyöhön.

Kyse ei ole vain esimiehen ja alaisen suhteesta: itse itsensä johtaminen nousee tässä ajassa entistä merkityksellisemmäksi. Kotitoimistolla tapahtuva omien töiden järjestely, aikatauluttaminen ja vastuu aikaansaannoksista tarkoittaakin sitä, työntekijä on entistä enemmän oman työnsä johtaja.

Päätösvalta siirtyy työntekijöille

Fujitsun käyttäjää tukevien ratkaisujen taustalla on Employee Empowering -ajattelu. Sen kulmakivenä on ylivertainen käyttäjäkokemus. Viime kädessä tavoitteena on työntekijän hyvinvointi, joka johtaa koko työyhteisön menestykseen.

Kun työn tekemisen mallit muuttuvat perinpohjaisesti, myös organisaatioiden on muututtava. Fujitsun tavoitteena on maksimoida sekä työntekijän hyvinvointi että tuottavuuden kasvu digitaalista palvelukokemusta parantamalla.

Fujitsulla on ilo olla mukana rakentamassa valtionhallinnon monipaikkaisen työn mallia yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Valtorin kanssa. GTK ottanut edelläkävijän ja suunnannäyttäjän roolin rakentamalla pistemäisten ratkaisujen sijaan kokonaiskonseptia ja uusia työelämän käytäntöjä.

Uutta työelämää kehitetään teknologiaratkaisujen lisäksi myös työkulttuurin, osaamisen ja työympäristön alueilla. Palveluja otetaan käyttöön ketterästi ja kokeillen. Johtoajatuksena on rohkea ja ennakkoluuloton tapa ajatella uusiksi pelisäännöt, toimitilat ja teknologiaratkaisut osana monipaikkaista työtä.

Tällainen ajattelu valtaa jalansijaa vähitellen mutta vääjäämättä. Kun aiemmin oli tapana olla viikosta yksi päivä etätöissä, voivat asetelmat muuttua pysyvästi niin, että tulevaisuuden työelämässä vietämme päivän viikosta toimistolla – jos sitäkään. Työkulttuurikin muuttuu. Itsensä johtamisesta tulee toinen luontomme. Ehkä myös opimme lukemaan toistemme ääntä, eleitä ja ilmeitä videoyhteyden kautta yhtä hyvin kuin ennen, istuessamme saman neukkaripöydän ääressä.