Missä EU, siellä ihmisten ja teknologian optimaalinen digiliitto

Missä EU, siellä ihmisten ja teknologian optimaalinen digiliitto


Sain viime viikolla kunnian osallistua Euroopan komission kutsumana keskusteluun komissaari Jutta Urpilaisen kanssa. Suomen edustustossa pohdimme Euroopan ja koko maailman digitaalista tulevaisuutta.

Komissio on kutsunut 2020-lukua Euroopan digitaaliseksi vuosikymmeneksi. Tavoitteeksi se on asettanut muun muassa Euroopan digitaalisen suvereniteetin vahvistamisen ja ihmiskeskeisen digitalisaation, joka tukee Euroopan elpymistä, kilpailukykyä ja ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista.

Tapaamisessa komissio halusi kuulla, miten lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että digitalisaatiokehitys vahvistaisi Euroopan uudistumista ja kilpailukykyä. Lisäksi lainsäädännön pitäisi rakentua kansalaisen näkökulmasta turvallisesti, eettisesti kestävästi ja ihmislähtöisesti. Komissio toivoi myös nostoja merkittävimmistä digitalisaatioon liittyvistä eurooppalaisista lainsäädäntö- ja strategia-aloitteista.

Lähdin innoissani tapaamiseen, sillä teema on hyvin lähellä sydäntäni, ja olin hiljattain kertonut Fujitsun globaalista, dataan ja tiedolla johtamiseen liittyvästä tutkimuksesta Kauppalehden jutussakin. Digitalisaatio on laaja teema ja meillä Fujitsussakin on monta tärkeää näkökulmaa eurooppalaiseen lainsäädäntö- ja strategiakeskusteluun. Valitsin keihäänkärjiksi kolme teemaa:

1. Sähköinen identiteetti arkikäyttöön

Toivon kansallisten ratkaisujen sijasta EU:n laajuista eurooppalaista sähköistä identiteettiä, jota voisi hyödyntää muun muassa sähköisessä allekirjoituksessa, tunnistautumisessa ja ylipäätään sähköisessä asioinnissa. EU:n kaikkiaan 27 jäsenmaasta 17 on jo olemassa automaattisen tunnistautumisen rajapinnat, joita voisi hyödyntää sähköisen identiteetin jatkokehittämisessä.

Nyt on saatava kaikki EU-maat mukaan kehittämään toimivaa EU:n laajuista järjestelmää. Sähköisen allekirjoituksen ja tunnistautumisen lisäksi Eurooppa-tasoista ratkaisua voisi soveltaa lisäksi muuhunkin EU-tason tietoturvalliseen tiedonsiirtoon. Fujitsulla on jo olemassa valmiina vahvan sähköisen tunnistautumisen täyttävä ja API-rajapinnat omaava sähköinen allekirjoitus.

2. Mars pilveen

Peräänkuulutan tietosuojaan liittyviä EU-viranomaisten ohjeistuksia ja päätöksiä. Paljon mediahuomiota saavuttanut tietosuoja-asetus (GDPR) on hyvin yleisluontoinen normi, ja käytämme Fujitsussa jatkuvasti paljon aikaa asetuksen tulkitsemiseen esimerkiksi pilvipalveluja koskevissa kysymyksissä. Toivonkin selkeitä kannanottoja tietosuojanäkökulmasta pilviteknologiaan muun muassa henkilötietojen siirtokysymyksissä.

Pilvipalvelut vauhdittavat digitaalista murrosta, mutta ikävä kyllä tällä hetkellä Suomi ja Eurooppakin ovat pilvipalveluissa jäljessä globaaleja verrokkejaan. GDPR-tietosuoja-asetus on herättänyt turhiakin pelkoja niin pk-yrityksissä, julkisen sektorin organisaatioissa kuin suuryrityksissäkin ja osa onkin vetänyt käsijarrusta pilvipalveluita miettiessään. Eurooppa ja Suomi tarvitsevat kuitenkin pilveä ja sen tuomia mahdollisuuksia.

3. ICT-kentän ekosysteemit kukoistamaan

EU-tasoisessa lainsäädäntötyössä on myös tärkeää huomioida tieto- ja viestintäteknologiayritysten -monitoimittajaympäristöihin liittyvät kysymykset. Yhteistyötä tehdään usein niin globaalien teknologiakumppaneiden kuin paikallistenkin resurssialihankkijoidenkin kanssa, joten myös lainsäädännön pitää ottaa huomioon erilaiset ekosysteemit.

Kaiken kaikkiaan erilaisissa verkostoissa on voimaa! Euroopan unioni ja sen alueella toimivat yritykset ja muut organisaatiot voivat puhjeta uuteen kukoistukseen nykyisten globaalitalouden jättiläisten lännen Piilaakson ja idän Kiinan välissä.

Toivonkin EU:lta selkeyttä teknologiaa koskevaan päätöksentekoon, jotta me täällä yrityksissä kykenemme arvioimaan ajoissa lainsäädännön ja sääntelyn aiheuttamat vaikutukset liiketoimintaamme. Tämä on koko Euroopan etu, sillä myös Eurooppa menestyy ihmisten työllä.

  • Yläkuvassa ovat EU-komission tapaamisen osallistujat ryhmäkuvassa. Komissaari Jutta Urpilaisen johdolla on suunnitteilla myös jatkokeskusteluita.
    .
  • Ilona Ylinampa työskentelee Fujitsu Finlandissa tiedonhallintaratkaisuista vastaavana johtajana. Hän on myös Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivia ry:n hallituksessa sekä Teknologiateollisuuden Innovaatio- ja kilpailukykytyöryhmässä. Ylinampa on valittu Suomessa Vuoden Myynnin Johtajaksi 2019 ja hänen intohimonaan on muuntaa teknologiset ratkaisut liiketoiminnan hyödyiksi sekä rakentaa pitkäkestoisia asiakassuhteita yhdessä yksikkönsä kanssa.