One Size Fits All − kaikkea kaikille?

One Size Fits All − kaikkea kaikille?


Vapaa-ajattelijan päiväkirjasta, osa 25

Pienetkin häiriöt maailmanlaajuisissa tuotanto- ja toimitusketjuissa aiheuttavat yllättävän paljon ongelmia sekä taloudessa että koko yhteiskunnassa. Tämä on nähty niin pandemian aikana kuin nyt eurooppalaisen valtion jouduttua puolustussotaan.

Voiko nyt nähdyn kaltaisiin odottamattomiin ja laajasti vaikuttaviin tilanteisiin mitenkään varautua?

Väitän, että nimenomaan tietotekniikan ja varsinkin pilvipalveluiden avulla voi varautua jopa äärimmäisiin ongelmiin, jotka perinteisessä maailmassa olisivat pysäyttäneet rattaat.

Pakon edessä asiat tapahtuvat nopeasti, koska vaihtoehtoja ei ole.

Esimerkiksi Ukrainan sodan alussa kaikki Ukrainan valtion palvelimet ja palvelut siirrettiin Azure-pilveen kuukaudessa. Samanlaista uskomatonta nopeutta ja tilanteeseen mukautumista osoitti se, kun Venäjä hakkeroi Ukrainan armeijan varayhteydet, jotka menivät Viasatin kautta. Melkein välittömästi Elon Musk lähetti Ukrainaan Starlink-maa-asemia useita tuhansia kappaleita. Yhteydet saatiin palautettua viikossa. Tämän väliajan Ukrainan armeija käytti kaupallisia siviileille tarkoitettuja yhteyksiä, joihin Venäjä ei jostain syystä iskenyt.

Mitä tästä opimme?

Tähän ei voi vastata aivan suoraviivaisesti, koska useimmiten yritykset hakevat kasvua. Jotta kasvu olisi tehtävissä ja hallittavissa, isoon yritykseen rakentuu eri yksiköitä, osastoja ja monenlaista byrokratiaa, mikä hidastaa toimintaa. Toisaalta samalla saadaan edes jotenkin luotettavaa dataa siitä, miten yrityksellä menee. Tämän pohjalta voidaan sitten suunnitella ja ennustaa tulevaisuutta.

Byrokratia ja tietty kankeus ovat ongelma nopeasti kehityvillä aloilla, eikä suuri yritys voi tietenkään toimia samalla tavalla notkeasti kuin pieni. Mutta kilpailukyvyn näkökulmasta yritys voi omaksua paljonkin pienestä ja ketterästä, toimintamallia myöten.

Mitä isohko yritys voi tehdä?

Helppoa ”One Size Fits All”- ratkaisua ei ikävä kyllä ole. Ketteryyden ja kehittämisen nopeuden tarve toki riippuu myös siitä, millä alalla toimitaan ja mikä on sen kilpailutilanne. Voi kuitenkin todeta, että hyvin monen ison yrityksen visiolauseissa on nykyään ajatus jatkuvasta parantamisesta ja sen kautta asiakkaille tulevasta hyödystä. Voidaan esimerkiksi perustaa tytäryhtiö, jonka tehtävänä on toimia kehityksen kärjessä ja ravistella emoyhtiötä. Tämän kaltaisen yrityksen status voi olla hyvinkin itsenäinen ja se voi olla jopa erillinen yhtiö.

Toinen suosittu konsti on, että suuren yrityksen sisälle perustetaan Microenterprises-mallin kaltaisia ryhmiä, jotka juridisesti toimivat suuren yrityksen sisällä, mutta saavat muita yksiköitä enemmän vapauksia ja kärsivät vähemmän emoyhtiön byrokratiasta. Niissä myös palkitaan selkeämmin tuloksista ja kannustetaan mahdillisimman tehokkaaseen, itsenäiseen ja nopean toimintaan asiakkaan kanssa. Osa uusista ja radikaaleistakin toimintamalleista voidaan sitten myöhemmin ottaa käyttöön emoyhtiössä.

Mikroyritysmalli ei kuitenkaan toimi, jos perustulla ryhmällä ei olekaan todellista itsenäisyyttä. Ryhmän tavoitteiden pitää kuitenkin olla mahdollisimman selkeitä ja sen pitää osata uudistaa itseään, jottei se kypsyessään muutu itse muutoksen jarruksi.

Fujitsulla Microenterprises-mallia käytetty sekä kansainvälisesti että myös muun muassa Suomessa vaikkapa Cloud-tiimin ”kyljessä”. Tämä alue on valittu siksi, että se jos mikä on todella nopean muutoksen ja vahvan jatkuvan kehityksen kourissa. Asiakkaille pitää myös tuottaa mahdollisimman nopeasti uusia malleja, välineitä ja palveluita perinteisen kehittämisputken ohi. Mallien ja tarjoomien luonti vaatii vahvaa yhteistyötä Fujitsun ja asiakkaan kesken, mutta tulokset ovat olleet erinomaisia ja mallia ollaan laajentamassa myös muille osa-alueille.

+ There are no comments

Add yours