Lääkettä terveydenhuollon ammattilaisen tiedontuskaan
Useampi vuosi sitten oli yleistä, että potilas saapui lääkärin vastaanotolle satasivuinen paperipumaska kainalossaan. Tänä päivänä lomakkeiden tiedot ovat ponkaisseet pilveen, mutta ei vaan yhteen vaan useampaan.
Mittaamme päivittäin eri mobiililaitteilla useita eri asioita terveydestämme: verenpainetta ja -sokeria sekä esimerkiksi PEF-arvoja eli uloshengityksen huippuvirtausnopeutta ensimmäisen sekunnin aikana.
Ranteesta, sormuksesta tai puhelimesta aktiivisuusdata sykkeineen, kilokaloreineen ja metreineen tai askeleineen menee toisiin pilviin, joihin vain sinulla on pääsy.[…] Lue lisää!
Miljoonia vuosia kahdella jalalla − ja kävelyharjoittelu senkun jatkuu
Kävely nosti hien otsalleni jo 1980-luvulla, kun aloittelin fysioterapiaopiskeluja Lappeenrannan terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Biomekaniikan kurssin tehtävänä oli analysoida toisten opiskelijoiden kävelyä ja kirjoittaa siitä statuskuvaus.
Kokemattomalle analysoijalle kävelyn vaiheiden tunnistaminen ja normaalista poikkeavat muutokset olivat jo sinänsä vaikeita havaita, saati sitten kirjailla löydöksistä kirjallinen tuotos, jonka kollegakin pystyi ymmärtämään. Siinä sitten raapustettiin useita kuvausversioita alan latinankielisen termistön avulla.[…] Lue lisää!
Mistä uskonvahvistusta tekoäly-Suomelle?
Tekoäly, keinoäly, tukiäly tai vaikka AI (artificial intelligence) on yhä useamman suomalaisen huulilla tai mielessä niin työssä sekä vapaalla. Jokainen itse päättää, tunnistaako sen uhkana vai mahdollisuutena. Iästä riippumatta mielipiteet usein jakautuvat puolesta ja vastaan – harvan suhtautumistapa on neutraalin harmaa. Syykin on selvä. Halusimme tai emme, seuraavien vuosien ajan maailmamme tulee muuttumaan paljon nykyistä digitaalisemmaksi – ja haluamme olla varmasti päättämässä mihin suuntaan.[…] Lue lisää!
Kaiken takana on potilasturvallisuus
Reilun vuoden lähes joka aamu mielessäni on kummitellut lääkinnällinen laite (Medical Device) ja sitä koskeva EU-tason muutos.
Mistä on kyse ja miksi me sen tarvitsemme? Tätä kysytään paljon!
Aluksi minustakin tuntui, että onko nyt ihan pakko… mutta mitä enemmän asiaa pohti ja siihen syventyi, vahvistui tuntuma , että jokaisen terveydenhuollon digitalisaation kanssa toimivan tulee ymmärtää ja tietää lääkinnällisten laitteiden ja sovellusten sääntelyn merkitys ja tarve.[…] Lue lisää!
Atshii, flunssa iski − onko parempi mennä töihin diginä kuin ei lainkaan?
Kehittämispäällikkö Kimmo Vänni Tampereen Ammattikorkeakoulusta (TAMK) väitteli toissa viikolla Tampereen yliopistossa mielenkiintoisesta aiheesta, sairausläsnäolosta eli presenteismistä (Presenteeism among an Industrial Population 2018). Kannattaa muuten tutustua!
Mikä ihmeen presenteismi? Työterveyshuolto on pitkään keskittynyt henkilöstön sairauspoissaoloihin eikä niinkään läsnäoloon. Väistökirjassaan Vänni kuvaa termin merkitystä näin:
”Alun perin presenteismi on tarkoittanut työntekijän sairausläsnäoloa työpaikalla ja alentunutta kapasiteettiä suoriutua työtehtävistään.[…] Lue lisää!
Kuka rohkaisisi sotesta huolestunutta kansalaista?
Päätin jo, että sotesta en bloggaa, mutta muutin mieleni. Syynä olivat yksinäisten vanhusten kohtalot sekä keskustelut terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Terveydenhuollon prosessit on mietittävä uudelleen ihmiskeskeisesti ja sama tietenkin tulee tehdä myös sosiaalipuolella: Suomalaisen terveydenhoidon toimintamalli pitää kääntää ylösalaisin – ammattikeskeisestä asiakaskeskeiseksi. Asiakas- tai potilaskeskeisessä mallissa tieto kulkee aina ja kaikkialla henkilön mukana.[…] Lue lisää!
Tekoälystä tulee terveydenhuollon hoitotiimin uusi jäsen
Olemme jo päivittäin tekemisissä tekoälyn kanssa. Se tekee elämäämme paremmaksi, vaikkei sitä välttämättä edes huomaa. Älypuhelimissa on Sirin kaltaisia puheohjausjärjestelmiä, ja asiakaspalvelu-botit auttavat meitä vaikkapa löytämään edullisia tuotteita. Puhelinpalveluissa käytetään tekoälyyn perustuvia puheentunnistusjärjestelmiä.
Tekoälyn käyttäminen ongelmanratkaisussa ei ole uusi ajatus, siitä on itse asiassa puhuttu jo puoli vuosisataa. Tänä päivänä kuitenkin elämme ympäristössä, jossa tekoälystä on tullut todellinen mahdollisuus, koska:
-
- tietokoneiden ja prosessorien hinnat ovat laskeneet riittävän alas, jotta suurten neuroverkkojen rakentaminen on mahdollista.