Digitalisaatio
Category
Kissavideo vaeltaa luoksesi Atlantin syvänteiden kautta
Teknologia näyttelee merkittävää roolia jokapäiväisessä elämässämme. Verkon päälle rakennetut digitaaliset palvelut ovat tulleet hyvin henkilökohtaisiksi, kun matkapuhelin toimii maksuvälineenä, kodinkoneet juttelevat sinulle verkon välityksellä tai joku elää avatarina verkossa kaksoiselämää.
Verkkopalvelujen henkilökohtainen luonne tekee niistä myös hyvin tunnepitoisia. Jos matkapuhelin tai wifi eivät toimi niin helvetti on irti. ”Miten nyt pidän yhteyttä ystäviini?”, […] Lue lisää!
Kuntapomon painajainen vai koko kansan murhe?
Suomalaiset ovat tutkitusti maailman onnellisinta kansaa. Kansainvälinen The World Happiness Report -tutkimus listasi viimeksi Suomen kärkipaikalle 156 maan joukosta. Tulokset perustuvat vastaajien arvioihin omasta hyvinvoinnista.
Miksi Suomi ja muut Pohjoismaat ovat onnellisuustutkimuksen menestyjiä?
Tilastoja vertaamalla voi havaita, että tyytyväisyys elämään korreloi positiivisesti sekä tulotason että sen tasaisen jakautumisen kanssa. Pohjoismaiden vahva julkinen sektori on pitkäjänteisesti sekä vahvistanut kasvutekijöitä että huolehtinut yhdenvertaisuudesta. […] Lue lisää!
Mitä digitalisoisin tänään?
Katselin jokin aika sitten Katsomosta Digitalisaatio-paneelikeskustelun. Olipa ajatuksia herättävää. Ei siksi että olisi tullut esille mitään uutta tai edes fiksua vanhaa, vaan siksi, kuinka epämääräinen ja monitulkintainen koko digi-trendi on edelleen. Kaikilla pitää olla sanottavaa oli asiaa tai ei. Olen edellisen kerran kiukutellut samasta aiheesta 2015, eikä maailma ole muuttunut kolmessa vuodessa parempaan suuntaan yhtään, pikemminkin päinvastoin. […] Lue lisää!
Entä jos kilpailutuksessa mitattaisiin luottamusindeksiä ja palvelun innovatiivisuutta?
Risto Siilasmaa toteaa tuoreessa Paranoidi optimisti -kirjassaan, että kiperissä tilanteissa luottamus on öljy, joka pitää rattaat pyörimässä, ja liima, joka pitää kaiken koossa. Nobelisti Kenneth Arrow on sanonut, että luottamuksen puute on puolestaan kuin kitka ja ylimääräinen vero, jonka ihmiset ja organisaatiot joutuvat maksamaan.
Luottamus on sosiaalisen vuorovaikutuksen perusta. Sitä tarvitsevat niin yksilöt, yritykset kuin yhteiskunta. […] Lue lisää!
Ihminen vie, tekoäly vikisee
Tekoäly nostaa ihmisten kekseliäisyyden lentoon
Luovuus ja etenkin organisaatioissa olevan inhimillisen luovuuden hyödyntäminen ovat yritysjohtajien mielestä menestyksen avaimia. Tämä tuli selvästi ilmi Fujitsun taannoin teettämästä tutkimuksesta.
Luovuus ei kuitenkaan tässä yhteydessä merkitse palkittuja markkinointikampanjoita tai uusia vau-tuotteita. Kyse on siitä, miten koko organisaation työntekijät ajattelevat ja toimivat – tuotantolinjalta asiakaspalveluun, tuotekehityksestä johtajiin. […] Lue lisää!
Kaiken maailman keskeisyyttä
Pääsinpä taas vetämään hauskaa työpajaa. Niin toki käy usein, kun työskentelee innovaatioiden ja yhteiskehittämisen parissa, mutta siihen ei vain jostain syystä totu. Työnhän ei pitäisi tuntua hauskalta, vaan… niin, työltä. Pitäisi tehokkuuden nimissä yrittää toimia suorituskeskeisesti. Insinööripainotteisessa yrityksessä aikaa vievää humanismia on perinteisesti jopa pyritty välttämään; asiakeskeisyys on sen sijaan aina ollut tavoittelemisen arvoista. […] Lue lisää!
Atshii, flunssa iski − onko parempi mennä töihin diginä kuin ei lainkaan?
Kehittämispäällikkö Kimmo Vänni Tampereen Ammattikorkeakoulusta (TAMK) väitteli toissa viikolla Tampereen yliopistossa mielenkiintoisesta aiheesta, sairausläsnäolosta eli presenteismistä (Presenteeism among an Industrial Population 2018). Kannattaa muuten tutustua!
Mikä ihmeen presenteismi? Työterveyshuolto on pitkään keskittynyt henkilöstön sairauspoissaoloihin eikä niinkään läsnäoloon. Väistökirjassaan Vänni kuvaa termin merkitystä näin:
”Alun perin presenteismi on tarkoittanut työntekijän sairausläsnäoloa työpaikalla ja alentunutta kapasiteettiä suoriutua työtehtävistään. […] Lue lisää!
Koodaripulan ratkaiseminen on tärkeää, muttei takaa Suomen tulevaisuutta
Ilkka Paananen toteaa, että Suomen tulevaisuuden menestys on koodaajien ja ohjelmisto-osaajien käsissä (HS Mielipide 18.10.2018). Olen täysin samaa mieltä siitä, että ohjelmistojen koodaajia, suunnittelijoita ja arkkitehtejä tarvitaan lisää. Väitän kuitenkin, ettei tulevaisuuden menestys ole pelkästään ohjelmisto-osaajista kiinni.
Kirjoituksessaan Paananen määrittelee menestyksen sillä, että myös Suomeen pitäisi syntyä tulevaisuuden googleja ja spotifyjä. […] Lue lisää!
Digitalisaatio, sammakot ja keitinvesi
Moni raportti kertoo digitalisaation etenevän Suomessa vauhdikkaasti. Esimerkiksi Digibarometri 2018 -tutkimuksessa Suomi on edelleen kolmantena maailmassa heti Norjan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Lisäksi Palvelualojen työnantajien Digitaloudesta kasvua 2018 -selvityksessä kerrotaan, että palveluyritykset ”ymmärtävät digitalisaation ratkaisevan merkityksen entistä laajemmin”.
Kiva, mutta riittääkö tämä?
Otetaan esimerkki palveluista. Vein vaimon syömään suosittuun ravintolaan Helsingin keskustassa. […] Lue lisää!
Hyvinvointia WhatsApp-sukupolvelle hipaisemalla
Asiakas kysyi, millä teknologialla tuotamme tietyn palvelun. Jäin miettimään, miksi asiakas huolehtii siitä. Olemmeko osanneet tarjota ja käydä neuvotteluja oikeista asioista. Jos asiakas haluaa palvelua, meidänhän pitäisi keskustella asiakkaan tavoitteista palvelulle – esimerkiksi aikatauluista, reagointinopeudesta ja skaalautuvuudesta.
Jos voimme sitoutua palvelun tavoitteisiin, palvelun tuotantoteknologia on meidän vastuullamme. Teknologian vaihtoon voi olla ajan mittaan monia syitä, mutta palvelu pysyy. […] Lue lisää!
#Digiloikka
Vapaa-ajattelijan päiväkirjasta, osa 17
Kun jotain digitalisoidaan, hommaan ryhdytään innokkaasti. Aina ei mietitä, että
- kannattaako kyseistä tehtävää digitalisoida
- mitkä ovat siitä saatavat hyödyt ja
- onko rakennettavan järjestelmän kehityksessä otettu alusta alkaen huomioon käyttäjät ja käytettävyys.
Valitettavasti liian monessa projektissa digitalisointi saadaan kyllä tehtyä, mutta käytettävyys ja sitä kautta säästö ja hyöty digitalisoinnista jäävät saavuttamatta. […] Lue lisää!
Pilvisovellukset mylläävät toimialoja – jääkö yrityksesi jalkoihin?
Muistatteko Amadeus-järjestelmän?
Amadeus oli huipputeknologiaa edustava konesalijärjestelmä, joka hallitsi koko matkailubisnestä 90-luvun alusta lähtien reilun vuosikymmenen ajan.
Amadeukseen pääsivät käsiksi vain matkailualan toimijat ja matkatoimistovirkailijat. He ottivat työaseman kautta yhteyttä keskuskoneelle, joka puolestaan oli yhteydessä majoitusketjuihin sekä lentoyhtiöihin ympäri maailmaa.
Raskas sovellus vaati konesaleilta kapasiteettia, tietoliikennelinjaa matkatoimistoon ja ison atk-osaston tukemaan sovelluksen ympärillä tarvittavaa teknologiaa. […] Lue lisää!